Käännös: Matti J.Kuronen
EUROOPA UNIONI PERUSOIKEUKSII KIRJA
Johatus
Euroopa kansat o päättänt jakkaa keskennää rauhallise, yhteisii arvoihi rakentuva tulevaisuuve lyöttäytymäll entist lähheisempää liittoo.
Unioni perustuu ihmisarvo, vappauve, yhevertasuuve ja yhteise vastuu jakamattomii ja kaikkee maailmaa koskevii arvoihi ja se pittää mielessää henkise ja eettise perintösä. Se perustuu kansa vallall ja oikeuvemukkaise valtio peraatteill. Se tällää ihmise kaike hommasa keskpisteeks silviisii, jott se ottaa käyttöhee unioni kansalaisuuve ja luop täll viisii vappautee, turvaa ja oikeutee perustuva aluee.
Unioni eestää omast puolestaa näije yhteiste arvoje vaalimist ja kehittämist kunnioittamall Euroopa kansoje kulttuurie ja peruje moninaisuutt ja jäsevaltiottesa ommaa käsityst omast itestää ja sitä tappaa, mill viisii ne o pant pystyy ommaa hallintoo kansallisest, alueellisest ja paikallisest omiss nurkissaa. Unioni yrittää tupata eetteepäi tasapainost ja pysyvää kehityst ja siin samass vamistaa henkilöije, kamoje, palveluje ja oikee iso raha vappaa liikkumise ja jäämise johokii pysyväst.
Tämä tähe pittää iha pakost vahvistaa näije perusoikeuksie suojaamine tuomall ne kaikkie paremmi nähtäviks perusoikeuksii kirjan pittäin silmäll, mite yhteiskunta muuttuu, yhteiselo eistyy ja tiede ja tekniikka kehittyy.
Täss perusoikeuksii kirjass vahvistettaa unioni toimivallan, hommie ja samall toissijjaisuuve peraattee mukkaa sellaset oikeuvet, mitkä rakentuu vasituisest kaikkie jäse valtioihe yhteisii valtiosääntöperaatteisii ja kansainvälisii velvotteisii, ihmiste oikeuksie ja perusvappauksie suojelemissee tähtäävää eurooppalaisee ylleissopimuksee, unioni ja Euroopa neuvosto hyväksymmii sosiaalisii sopimuksii ja sitt viel Euroopa unioni tuomioistuime ja Euroopa ihmisoikeustuomioistuime tappaa jakkaa oikeutt. Unioni ja jäsevaltioitte tuomioistuimet tulkkaavat perusoikeuskirjaa täss yhteyvess ottamall asiallisest huomioo ne selitykset, mitä perusoikeusasiakirjaa tehnee valmistelutoimikunna puheenjohtajaporukka o laatint.
Nää oikeuvet tuo kerallaa vastuuit ja velvollisuuksii nii muit ihmisii ku ihmiskuntaakii kohtaa ja pittää siin muistaa meijä perästkii tulevii ihmisii.
Täst syyst unioni tunnustaa peräst esitetyt oikeuvet, vappauvet ja peraatteet.
I Osasto IHMISARVO
II-1 Ihmise arvo
Ihmist ei saa panna halvall. Häne arvoosa ei saa loukata. Sitä tullee pittää kunniass ja sitä tullee varjella.
II- 2 OIKEUS ELLÄÄ
1. Jokkaine saap ellää.
2. Kettää ei saa tuomita tapettavaks eikä telloo kuoliaaks.
II-3 OIKEUS HENKILÖKOHTASEE KOSKEMATTOMUUTEE
1. Kenekää ruumist tai henkee ei saa ronkkii.
2. Lääketietees ja biologiass pittää ehottomast nouvattaa etekii seuraavii vaatimuksii ja kieltoi
a. asiaommaise ihmise vappaaehtone ja kaikist asjaa vaikuttavist seikoist perill olle annettu suostumine, kuha se o hankittu sill viisii ko lakikii sannoo;
b. ihmiste genneettinissee kehittämisee pyrkivie hommie kieltämine, erityisest sellaste, mitkä tähtää ihmiste valkkaamissee;
c. kielletää se, ettei ihmise ruumiist tai sen osist saa hankkii talouvellist hyötyy;
d. kielletää se, ettei ihmisii saa kopsata kloonamall.
II-4 artikla KIDUTUKSE , EPÄINHIMILLISE TAI HALVEERAAVA RANKASEMISE JA KOHTELEMISE KIELTÄMINE
Kettää ei saa kivuttaa eikä kohella tai rangasta epäinhimmilisest tai halveeraavast
II-5 artikla ORJUUVE JA PAKOSTROPOTTAMISE KIELTÄMINE
1. Kettää ei saa pittää orjan tai maaorjan.
2. Kettää ei saa pakoll patistaa tekemää työt tai ropottammaa pako eest.
3. Ihmisill ei saa tehä kauppaa.
II osasto VAPPAUVET
II-6 artikla OIKEUS VAPPAUTEE JA TURVAA
Jokkaisella on oikeus vappautee ja henkilökohtasee turvaa.
II-7 artikla YKSITYISE JA PERHE-ELÄMÄ KUNNIOITTAMINE
Jokkaiselle kuuluu se oikeus, ett häne yksityist ja perheesä elämää, kotiaa ja viestejää pietää kunniass.
II-8 artikla HENKILÖTIETOJE SUOJA
1. Jokkaisell o oikeus henkilötietojesa suojaa.
2. Tietojekäsittelys pittää nouvattaa asiallisuutt ja sill pittää olla tähelline syy ja asiaommaise suostumine tai jos laist johtus jottai. Jokkaisell o oikeus tietää mitä tietoi hänest o kasattu ja saaha ne oikaistuks.
3. Itselline viraommaine vahtii, jott näit sääntöi nouvatettaa.
II-9 artikla OIKEUS AKOTTUUU TAI UKOTTUU JA PANNA PERHE PYSTYY
Täss taataa oikeus mennä naimisii ja ruveta perheelliseks iha silviisii ko missäkii kansallisess laiss sanotaa.
III-10 artikla AJATTELEMISE, OMATUNNO JA USKONNO VAPPAUS
1. Jokkaine saap vappaast ajatell, ellää omatuntosa mukkaa ja uskoo mite haluaa. Tähä oikeutee kuuluu vappaus vaihtaa uskoo tai vakkaumustaa ja vappauve tunnustaa uskoosa tai vakkaumustaa joko yksiksee tai yhess muije kerall julkisest tai yksityisest jumalapalveluksiss, opettamall, pitämäll hartaushetkii tai muit uskonnollisiii mennoi.
2. Asevelvollisuuvest omatunnosyist saap kieltäytyy sen mukkaa ko missäkii kansallisess laiss sanotaa.
II-11 artikla SANOMISE JA KERTOMISE VAPPAUS
1. Jokkaiselle kuuluu sanomise vappaus. Tähä kuuluu se, ett jokkaine saap olla mitä mielt tahtoo ja ottaa vastaa ja levittää tietoi tai ajatuksii ilma ett viraommaiset siihe puuttus tai rajat estäss.
2. Tiedotusvälineije vappautta ja monirvosuutta pietää kunniass.
II-12 artikla YHTEETULEMIS- JA YHISTYMISVAPPAUS
1. Jokkaine saa kokoontuu kaikess rauhass ja yhistyy kaikell viisii etekii polliittisest, ammattiyhdistyksis ja yhteiskunnallisis hommiss, mutt tähä kuuluu viel sekkii, ett kuka tahtojaa saap perustaa ammattiyhistyksii ja männä niihi mukkaa ajamaa omii etujaa.
2. Unioni tasoll poliittiset puolueet vahtii jott kansalaiste ään pääsee kuuluvii.
II-13 artikla TAITEE JA TUTKIMUKSE VAPPAUS
Taiteellise ja tieteellise tutkimukse vappaus taataa ja akateemiset vappauvet pietää kunniass.
II-14 artikla OIKEUS SAAHA OPPII
1. Jokkaisell o oikeus päästä kouluu ja saaha oppii ammattiisa ja niihi lisätietoo jatko- tai täyvennyskoulutuksell.
2. Tähä oikeutee kuuluu sekkii, ett jokkaine saa käyvä ilmaseks ne koulut, mihi pakost joutuu.
3. Vappautta perustaa demokraattisii oppiverstait kunnioitetaa. Vanhemmill taataa oikeus saaha varmast muoskillee omie uskonnolliste, aatteelliste ja vakkaumukselliste peraatteittesa mukkaine kasvatus ja opetus iha se mukasest, mitä missäkii maas täst sääetää.
II-15 VAPPAUS HOMMATA MITÄ TAHTOO JA OIKEUS TEHHÄ TYÖT
1. Jokkaisell o oikeus tehä työtä ja harjottaa vappaast sellast hommaa, minkä o ite valint tai hyväksynt.
2. Jokkaisell unioni kansalaisell o vappaus ettii hommia, tehhä työtä, asettuu aloillee tai pittää tyrkyll palvelujjaa miss jäsenvaltioss tahtojaa.
3. Kolmansii maije kansalaisill, jotka saa luva peräst hoitaa hommii jäsenvaltioiss, o oikeus yhelaisii työehtoloihi ko unionkii kansalaisill.
II-16 ELINKEINOVAPPAUS
Elinkeinovappaus tunnustettaa sen mukkasest ko unioni oikeus ja kansalliset protokollat ja tavat sannoo.
II-17 artikla OMISTAMISE OIKEUS
1. Jokkaiselle kuuluu oikeus nauttii sellasest ommaisuuvest, jot ei oo hankkint kepullkonsteill ja sitä hää saap käyttää, luovuttaa ja testamentat. Keneltäkkää ei saa viiä häne ommaisuuttaa ellei ylleine etu sitä vaai lain sanomis tappauksiss ja lain mukasest ja sill viisii, ett hänell kohtuullises ajass korvataa se, mikä hänelt täss män. Ommaisuuve käyttöö saahaa sääellä laill nii paljo ko ylleine etu vaatii.
2. Teolliset ja tekijäoikeuvet taataa.
II-18 artikla OIKEUS TURVAPAIKKAA
Oikeus turvallissee paikkaa taataa kaikkie evakoitte oikeuvellist asemaa koskeva 28.päivä heinäkuut 1051 tehyn Geneven ylleissopimukse ja heijä oikeusasemaasa koskevan tammikuun viimesenä päivänä 1967 tehyn pöytäkirjan määräyste ja Euroopa unioni perustuslain mukkaa.
II-19 artikla SUOJA PALLAUTTAMIS-, POISHÄTISTÄMIS- JA PALLAUTUSTAPPAUKSISS
1. Sakkihätistykset kielletää.
2. Kettää ei saa pallauttaa, hätistää tai panna menemää sellasee maaha, miss hää joutus elämää vakavast kuolemarangastukse, kivutukse tai muu epäinhimillise rankasemise tai kohtelu kanss.
III osasto TASA-ARVO
II-20 artikla YHEVERTASUUS LAI EES
Kaikk ihmiset o yhevertasii lain ees.
II-21 artikla SYRJIMISKIELTO
1. Kaikelaine syrjintä kielletää, perustu se sitt sukupuolee, rottuu, ihovärrii tai siihe, mist kansast tai yhteiskunnast kukakii o lähtöjää, perittyihi ominaisuuksii, kielee, uskontoo tai vakkaumuksee, polliittisii tai muihi mielpitteisii, kansallisest pienee porukkaa kuulumisee, varallisuutee, syntyjää olemissee, vammasuutee, ikkää tai siihe, mist sukupuolest hää sattuu tykkääämää tai mihi muuhu tahasa tälläsee juttuu.
2. Kielletää kaikki sellane kansalaisuutee perustuva syrjimine siell, miss Euroopa unioni perustuslakkii pietää voimass, vaikk tää ei koske niit ommii omituisii protokollii täss perustuslaiss.
II-22 artikla KULTUURINE, USKONNOLLINE JA KIELELLINE KIRJAVUUS
Unioni pittää kunniass kulttuurist, uskonnollist ja kielellist elämisekirjoo.
II-23 artikla MIESTE JA NAISTE VÄLINE TASA-ARVOSUUS
Mieste ja naiste välist tasa-arvoo pittää vahtii kaikill aloill niitte joukoss myös työelämä ja palkkamaksu.
Tasa-arvosuuve peraate ei kuitekaa kiellä pitämäst voimass ja tekemästkii sellasii hommii, joist koituu erityist hyötyy sellasell sukupuolell, mikä muute jäis alakyntee.
II-24 MUOSKII OIKEUVET
1. Jokkaisell muoskall o oikeus saaha häne hyvvää elämääsä tarpeelline suojelu ja huolepitämine. Muoska saa vappaast haastaa mitä hää ajattellee. Häne mielpitteesä tullee ottaa vakavast häne omie asioittesa hoijoss sen mukkaa ko häne ikääsä ja viisauteesa voijaa luottaa.
2. Kaikiss muoskaa koskeviss viraommaiste tai yksityiste hommiss pittää kaikkein ensimmäiseks pittää mieless muoska hyöty.
3. Jokkaine muoska saap pittää ommii ihmissuhteitaa ja pittää yhtä vanhempiesa kanss iha säännöllisest jos siit ei oo vahinkoo muoskall itellee.
II-25 artikla IKÄIHMISTE OIKEUVET
Unioni tunnustaa ikäihmiste oikeuven ihmisarvosee ja ommaa elämää ja oikeuven olla mukan yhteiskunnallisess ja kulttuurielämäss ja unioni pittää nää oikeuvet kunniass.
II-26 artikla VAMMASTE SOPPEUTUMINE YHTEISKUNTAA
Unioni tunnustaa vammaste oikeuve päästä osill sellasist jutuist, joill avitettaa heijä ommaa itsellist elämääsä, yhteiskunnallist ja ammatillist soppeutumistaa ja osallistumistaa yhteiskunnallisee elämää ja pittää kunniass tät oikeutt.
Murrekortti, Toukokuu 2004
