Arvoisa puhemies,
Seison tässä puolustamassa parlamentin ensimmäisen lukemisen kantaa. Halusimme turvata solujen ja kudoksen vapaaehtoisen ja maksutta tapahtuvan luovuttamisen ja kieltää muuttamattomilla soluilla ja kudoksilla käytävän kaupan, samalla kuitenkin turvaten alan toiminnan. Neuvosto halusi kumota parlamentin kannan maksuttomuudesta viitaten asian kuuluvan EU:n toimivallan ulkopuolelle ns. eettisenä kysymyksenä.
Olisi suuri virhe sulkea pois eettiset kysymykset EU:n päätöksenteosta, etenkin kun puhumme yhteisöstä, joka mielellään nimittää itseään arvoyhteisöksi. Toisekseen, eettiset kysymykset esiintyvät harvoin yksin, jossakin moraalisessa tyhjiössä. Ne ovat eettisiä esimerkiksi juuri siksi, että niillä on seurauksia ja vaikutusta ihmisten terveyteen, kuten nyt. Tässä tulemme keskeiseen politiikkaa koskevaan kysymykseen, jossa parlamentin työ kollega Liesen johdolla on äärettömän tärkeää. Italialainen elokuvaohjaaja – jos Italian päättymässä olevan puheenjohtajuuden kunniaksi palaan tässä salissa vielä kerran italialaisiin elokuviin – on todennut, että jo katselukulman rajaus on eettinen valinta. Eettisiä kysymyksiä ei voi jättää pois, sillä sellainen valinta on itsessään eettinen valinta, filosofin koulutuksen saaneena tämä on pakko todeta.
Meillä on vastuu myös siitä miten muu maailma kopioi käytäntöjämme. Jos me sallimme sen, että ihmiskehon osista käydään kauppaa, on otettava huomioon että kehitysmaat seuraavat Euroopan esimerkkiä. Tämä kaupallistaminen tulee johtamaan riistoon, mutta myös kasvaviin riskeihin.
Neuvoston valitsemalla linjalla on riski syyllistyä myös epäjohdonmukaisuuteen. Useat EU-maat ovat allekirjoittaneet bioetiikkasopimuksen (Convention of the human rights and biomedicine), joka yksiselitteisesti kieltää ihmiskehon ja sen osien taloudellisen hyödyntämisen.
Arvoisa puhemies,
esittelijämme johtopäätös on perusteltu: direktiivin oikeusperustan muodostaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 152 artikla, joka koskee terveyskysymyksiä, ja kaikki Euroopan parlamentin käsittelemät ns. eettiset kysymykset liittyvät niinikään luovuttajan ja vastaanottajan terveyden suojeluun. Kaikki luovutukset, jotka tapahtuvat epäilyttävissä olosuhteissa esim. taloudellisen painostuksen johdosta, muodostavat myös vaaran solujen ja kudosten vastaanottajalle. Tähän arvioon yhtyvät myös monet ministerineuvoston jäsenet.
