EU-maiden on syytä varautua siihen, ettei Kioton sopimus astu voimaan vaikka siihen valmistautuva EU:n sisäinen päästökauppa alkaa vuoden päästä, sanoi europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola Helsingissä maanantaina 22.12.2003.
Korholan mukaan muuttunut tilanne antaa mahdollisuuden tarkistaa sitä kehystä, jossa Suomi vähentää päästöjään. EU:n tulisi kiireesti tarkistaa sisäisen päästökaupan pelisääntöjä uudelleen siltä varalta, ettei Venäjä ratifioi Kioton sopimusta ja se raukeaa. Välineiden uudelleen arviointi on sikälikin perusteltua, että viiden kuukauden päästä EU:n 25 jäsenestä vain 15 on vähennystavoitteen piirissä, mutta 10 uutta tulijaa on kokonaan vailla sitovaa tavoitetta, ellei Kioton sopimus astu voimaan, Korhola sanoi.
Joulukuun Milanon COP9 -kokouksessa europarlamentin delegaatiossa ollut Korhola totesi, että tarkka kuulija huomasi EU:n varautuvan Kioton sopimuksen kaatumiseen. Vaikka virallisesti pidetään yllä optimismia Venäjän mukaantulosta sopimukseen, näyttää siltä, että EU:n ilmastopolitiikan pääpaino siirtyy nyt uusiutuvien energialähteiden edistämiseen YK:n puitteissa. Ensi kesäkuun Bonnin kokouksessa tämä varmasti tullaan näkemään.
Tämä ei tarkoita, että ilmastomuutoksen vastustamisesta tingittäisiin, vaan että joudumme löytämään uusia ja vähemmän byrokraattisia keinoja sen toteuttamiseen.
Teollisuuden kannalta tilanne on outo, sanoi Korhola: EU on käynnistämässä sisäistä päästökauppaa ja Suomi valmistamassa sen alkujakoa. Kaiken piti olla harjoittelua kansainvälistä päästökauppaa varten, jonka toteutuminen on yhä epätodennäköisempää. Pelot turhaa byrokratiaa luovasta järjestelmästä on siis otettava vakavasti.
