Reilun kaupan pyrkimyksenä on edistää kestävää kehitystä luomalla oikeudenmukaista kansainvälistä kauppaa. Myös Euroopan unionin on syytä luoda mahdollisuuksia järjestelmän kehitykselle. Eija-Riitta Korholan EU-komissiolle esittämä kirjallinen kysymys Reilun kaupan edistämisestä Euroopassa on saamassa pian konkreettisia vastauksia.
Reilu kauppa takaa elannon ja ihmisoikeudet
Reilu kauppa on kauppayhteistyötä, joka turvaa riittävän ja oikeudenmukaisen tuotehinnan kehitysmaiden pienviljelijöille. Reilussa kaupassa tuottajalle maksetaan parempaa hintaa ja vahvistetaan tuottajaorganisaatioita. Samalla sen pyrkimyksenä on parantaa kauppasuhteen jatkuvuutta sekä luoda mahdollisuus tuotannon kehittämiseen kestävään suuntaan. Työntekijöille Reilu kauppa takaa kohtuullisen palkan, hyvät työolot ja ammattiyhdistysoikeudet.
Reilun kaupan valvonta ja kriteerit tuotantoprosessin osalta vaihtelevat jonkin verran eri maahantuoja-verkostoissa. Lähtökohtana on silti aina kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset, YK:n ihmisoikeusjulistus sekä lapsen oikeuksien sopimus.
Suurin Reilun kaupan merkkijärjestelmää koordinoiva keskusorganisaatio on FLO (Fairtrade Labelling Organizations Worlwide), joka edustaa 315 sertifioitua tuottajaorganisaatiota yli 40 eri maassa. Sen alaisuudessa toimii myös merkkiä Suomessa myöntävä Reilun kaupan edistämisyhdistys. FLO:n mukaan Reilu kauppa kasvoi maailmassa vuosien 2001 ja 2002 välillä 21,2 prosenttia. Suomessa Reilun kaupan kahvin myynti lisääntyi vuonna 2002 yli 12 prosenttia, teen yli 25 prosenttia ja banaanien jopa yli 66 prosenttia.
EU-parlamentin ja komission lausunto Reilusta kaupasta
Reilu kauppa on viimeisten vuosien aikana saanut yhä enemmän huomiota EU:n toimielimissä. Asiaa ovat olleet ajamassa EU-poliitikot, kehitysmaiden tuottajat, kansalaisjärjestöt ja Reilun kaupan toimijat.
Euroopan komissio antoi Reilusta kaupasta tiedonannon marraskuussa 1999. Tiedonannon tarkoituksena oli edistää keskustelua ja valistaa EU-instituutioita Reilun kaupan perusteista päätöksenteon parantamiseksi. Eurooppalaiset Reilun kaupan järjestöt pitivät komission tiedonantoa tervetulleena, mutta kritisoivat samalla sen yksipuolista näkemystä kansainvälisen kaupan vaikutuksista kehitysmaihin.
Järjestöjen mukaan komissio esittelee tiedonannossa Reilua kauppaa vain kauppamekanismien näkökulmasta unohtaen sen poliittiset, sosiaaliset ja kestävän kehityksen periaatteisiin liittyvät tavoitteet.
Euroopan parlamentti on hyväksynyt Reilusta kaupasta kolme päätöslauselmaa (vuosina 1991, 1994 ja 1998). Niissä ehdotetaan Reilun kaupan tiiviimpää liittämistä unionin kehitysyhteistyö- ja kauppasopimuksiin, sekä järjestelmän tuen sisällyttämistä omaksi kohdakseen unionin budjettiin. Parlamentin mielestä EU-lainsäädännössä aloitteita tekevän komission tulisi koordinoida paremmin Reilun kaupan parissa toimivia osastojaan yhteistyön parantamiseksi. Reilu kauppa on kaksi vuotta sitten nimitetty avainelementiksi komission kehitysyhteistyöpolitiikkaan ja kansalaisjärjestödialogiin.
Maininta Reilusta kaupasta saatiin myös EU:n ja ACP-maiden eli Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden väliseen Cotonoun sopimukseen kesällä 2000. Sopimus on ratifioitu kaikissa EU-jäsenmaissa, mutta siirtymäajan vuoksi sitä aletaan toteuttaa täysimääräisesti vasta vuonna 2008.
Reilun kaupan viikko ja yhteistyöryhmä EU-parlamenttiin
Eija-Riitta Korhola ehdotti kirjallisessa kysymyksessään EU-komissiolle viime toukokuussa
Euroopan laajuisen Reilun kaupan viikon järjestämistä. Kauppapolitiikasta vastaava komissaari Pascal Lamyn totesi kirjallisessa vastauksessa pitävänsä ajatusta hyvänä. Se liittyy saumattomasti komission pyrkimykseen edistää tietoisuutta Reilun kaupan tuotteista kansalaisjärjestötoiminnan tukemisen kautta. Lamy kehotti idean toteuttamisesta kiinnostuneita tahoja ottamaan yhteyttä komissioon keskustelua varten.
Korholan yhteydenoton perusteella European Fair Trade Association (EFTA) esitti 6.11. 2003 komissiolle projektiehdotuksen Reilun kaupan edistämisestä EU-instituutioissa. Komissiolta rahoitusta hakevaan ehdotukseen sisältyy Reilun kaupan viikon tapahtumajärjestelyjen lisäksi suunnitelma tapaamisista eri toimijoiden välillä poliittisen dialogin edistämiseksi ja kokemusten vaihtamiseksi. Projektiin liittyy myös tutkimus Reilun kaupan nykytilanteesta ja mahdollisuuksista EU-jäsenmaissa. EFTA toteutti vastaavan tutkimuksen edellisen kerran vuonna 2001.
Toinen Eija-Riitta Korholan idea on Euroopan parlamentin jäsenille tarkoitetun Reilun kaupan yhteistyöryhmän perustaminen. Se keskittyisi tietojen vaihtoon ja Reilun kaupan edistämiseen kaikissa parlamentin valiokunnissa yli poliittisten rajalinjojen. Lukuisat parlamentin jäsenet ovat osoittaneet kiinnostusta asiaa kohtaan. Yhteistyöryhmä on tarkoitus virallistaa ensi vuoden kesäkuun vaalien jälkeen.
Riikka Haikarainen
