Parlamentti hyväksyi mietinnön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan EU:ssa aloittavasta direktiivistä. Yhteisön päästökaupan järjestelmä käynnistyy vuonna 2005 ja kattaa ajanjakson vuoteen 2007. Toinen vaihe on jo Kioton pöytäkirjan mukaisen kansainvälisen päästökaupan kausi 2008-2012.
"Lopputulos on olosuhteisiin nähden tyydyttävä", arvioi europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola keskiviikkona. "Neuvosto otti yhteiseen kantaansa monia tärkeimmistä muutosesityksistäni, mitä voi pitää hyvänä. Mutta paljon paremmankin direktiivin olisi voinut kirjoittaa", hän toteaa. Korhola on kirjannut päästökaupan ongelmakohtia ja niihin syntyneitä ratkaisuja kotisivujen heinäkuun teemassa.
Päästökauppadirektiivin on laskettu vähentävän EU:n Kiotossa tekemien sitoumusten täytäntöönpanokustannuksia jopa 1,3 miljardia euroa.
Suomen kannalta säästö on VATT:n tutkimuksen mukaan riippuvainen kokonaan tulevasta päästötonnin hinnasta. Jos hinta on alle 10 hiilitonnilta, kauppa on maamme kannalta kannattavaa. Muussa tapauksessa päästökauppa voi tulla jopa kalliimmaksi kuin päästövähennys kotimaisin keinoin. Komission uusimpien arvioiden mukaan hinta olisi 10 – 15 .
Parlamentti hyväksyi eräitä kompromissitarkistuksia neuvoston yhteiseen kantaan. Kompromissien hyväksymisen tavoitteena on, että direktiivi saadan hyväksyttyä yhteispäätösmenettelyssä ilman sovittelua ja kolmatta käsittelyä. Samalla hylättiin parlamentin esittelijän hellimä esitys päästökauppasektoriin kuuluvien yritysten kansallisesta päästökatosta maakohtaisen taakanjaon sisällä. Ehdotus tunnettiin nimellä trendline cap.
Myös pakollinen huutokauppa päästöoikeuksien jakomenetelmänä hylättiin kompromissipaketissa. Parlamentti esitti ensimmäisessä käsittelyssä, että päästöoikeuksien jako toteutettaisiin ilmaisen jaon (85 %) ja huutokaupan (15 %) yhdistelmänä. Yhteisessä kannassa neuvosto hyväksyy yhdistetyn menetelmän, mutta jätti huutokaupan maakohtaiseen harkintaan. Parlamentti hyväksyi kompromissitarkistuksen, jonka mukaan jäsenvaltiot jakavat ainakin 95 prosenttia päästöoikeuksista ilmaiseksi kolmen vuoden ajan alkaen vuonna 2005. Seuraavasta kaudesta päätetään direktiivin tarkistamisen yhteydessä.
Kioton pöytäkirjan mukaisesti joustomekanismeja kuten päästökauppaa olisi käytettävä täydentämään kansallisia päästövähennystoimia. Jaettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä ei saa ylittää todennäköisesti tarvittavaa määrää. Ennen vuotta 2008 kyseisen määrän on oltava johdonmukainen niiden toimien kanssa, joilla pyritään saavuttamaan Kioton tavoite.
Parlamentin ensimmäisen käsittelyn mukaan järjestelmän on oltava sitova, mutta jäsenvaltiot voivat jättää väliaikaisesti ulkopuolelle laitokset, jotka täyttävät kolme tiukkaa ehtoa. Yhteisessä kannassa tämä on hyväksytty, mutta siinä on laajennettu laitoksille myönnettyä tilapäisen ulkopuolelle jättämisen mahdollisuutta myös kokonaisiin toimialoihin. Jäsenvaltiot voivat tehdä komissiolle hakemuksen laitosten väliaikaisesta järjestelmän ulkopuolelle jättämisestä enintään 31. joulukuuta 2007 saakka.
Neuvosto on lisännyt uuden lausekkeen, jolla mahdollistetaan poikkeukset ylivoimaisen esteen vallitessa. Parlamentti hyväksyy tämän, mutta haluaa komission kehittävän vuoden 2003 loppuun mennessä ohjeiston ylivoimaisesta esteestä.
Korholan puheenvuoro päästökaupasta ratkaisevaa äänestystä edeltäneenä yönä Strasbourgissa.
