Nyt käsittelyssä oleva naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan oma-aloitteinen mietintö rintasyövästä on tasapainoinen ja harkittu. Siitä lankeaa varmasti erityinen kiitos esittelijä Karin Jönsille.
Mietinnössä nostetaan keskeiseen asemaan laatustandardit ja parhaat käytännöt, jotka yhteisön terveyspolitiikan toimin voidaan arvioida ja levittää kaikkien jäsenmaiden kesken. Tällä hetkellä rintasyöpähoitopotilaiden hoidon laadussa on suuria eroja jäsenvaltioiden ja alueiden kesken. Tämä heijastuu valitettavasti suoraan rintasyöpään sairastuneiden naisten eloonjäämismahdollisuuksiin, joihin eriarvoisuus seulonta-, diagnosointi- ja hoitopalvelujen tarjonnassa vaikuttaa välittömästi.
Maailman terveysjärjestön tuoreiden tilastojen mukaan unionissa kuolee rintasyöpään noin 80 000 naista vuosittain. Se on naisten yleisin syöpäsairaus ja keski-ikäisten naisten yleisin kuolinsyy EU:ssa. Voi arvioida, että uusien jäsenmaiden ja ehdokasvaltioiden naisten elintason nousu ja elämäntapojen muuttuminen pahentaa lukuja entisestään. Koko laajentuneen unionin kattavan kansallisten syöpärekisterien verkoston luomisella on suuri kiire, jotta saadaan todistusvoimaista ja vertailukelpoista tietoa tutkimuksen pohjaksi. Nyt tällainen rekisteri on oman maani lisäksi vain seitsemässä unionin jäsenmaassa, eivätkä ne kata puoliakaan unionin kansalaisista.
Komission on toivottavaa kohdistaa yhteisön voimavaroja erityisesti rintasyövän syiden ja hoitomuotojen tutkimisen tehostamiseen sekä hoidon vaikuttavuuden arviointimenetelmiin.
Arvoisa puhemies,
Sosio-ekonomisten ja elämäntapatekijöiden lisäksi perimä on merkittävä rintasyövän riskitekijä. Tähän mennessä on tunnistettu kaksi rintasyöpää aiheuttavaa geenivirhettä. Euroopan patenttivirastossa on vireillä patenttihakemus näiden rintasyöpägeenien (BRCA1 ja BRCA2) patentoimiseksi. Tällaisen patentin myöntäminen olisi erittäin haitallista tutkimuksen ja hoidon kehittämisen kannalta. Patenttiviraston päätös on huikaisevan merkittävä. Kaikkien eurooppalaisten toimijoiden etu ja velvollisuus on varmistaa, että ihmisen geneettistä koodia ei patentoida, vaan se on vapaasti tutkimuksen ja lääketieteellisten hoitojen kehittämistyön käytettävissä.
Parhaiden käytäntöjen levittäminen yhteisön tehtävä
4.6.2003