Kreikassa lomamatkalla raiskatun suomalaisnaisen oikeuskäsittely on esillä Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien – ja oikeuksien valiokunnassa ensi viikolla. Euroopan parlamentin jäsen Eija-Riitta Korhola (kd) teki tapauksesta kirjallisen kysymyksen EU:n neuvoston vastattavaksi, ja kun vastaamiseen annettu määräaika oli umpeutunut, Korhola käytti parlamentin työjärjestyksen suomaa mahdollisuutta asian ottamiseen esille parlamentin valiokunnassa.
Kysymykseen vastaa torstaina 20.3. klo 11 alkavassa keskustelussa oikeus- ja sisäasioiden neuvoston puheenjohtaja Petsalnikos, koska sattumalta tällä hetkellä neuvoston puheenjohtajuudesta vastaa Kreikka. Keskustelussa on läsnä on myös komission jäsen Vitorino.
Vitorino otti jo aiemmin omassa vastauksessaan kantaa Korholan komissiolle osoittamaan kysymykseen. Vitorinon mukaan näyttää siltä, että tapauksessa mukana olleen naisen oikeutta puolustukseen on Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin peruoikeuskirjan nojalla rikottu ja että esitetyt seikat riittäisivät kanneperusteeksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Strasbourgissa. Vitorino kertoi, että komissio valmistelee parhaillaan EU:n laajuista standardia oikeusmenettelyistä.
Tapauksen taustaa
Suomalaisnainen kirjoitti Helsingin Sanomissa viime syksynä Kreikasta turistimatkalla 1999 saamastaan kokemuksesta: raiskauksen uhri oli saanut otettua ylös tekijän auton rekisteritunnuksen, jonka ilmoitti poliisille vielä samana yönä. Kreikkalaisen lääkärin tekemä tarkastus vahvisti raiskauksen tapahtuneen. Seuraavana päivänä tapahtumat käytiin uudelleen läpi poliisituomarin edessä ja laadittiin kreikankieliset kuulustelupöytäkirjat tulkin avustuksella. Uhri ei saanut kopioita syytekirjelmästä tai tutkintapöytäkirjasta.
Vuosi sitten helmikuussa uhri sai kutsun oikeudenkäyntiin, mutta syytettynä olikin uhri itse — perättömästä ilmiannosta. Raiskaaja oli vapautettu raiskaussyytteestä lokakuussa 2000 ilman että asiasta olisi ilmoitettu uhrille, jolloin mahdollisuutta muutoksenhakuunkaan ei ollut. Huhtikuussa uhri todettiin syylliseksi perättömään ilmiantoon ja tuomittiin 20 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Kyseessä on yksittäinen esimerkki, mutta on oletettavaa, että se heijastelee vallitsevaa käytäntöä.
Myöhemmin Korholan tietoon on tullut Kreikasta muita vastaavia tapauksia.
Komission jäsen Vitorinon vastaus löytyy kirjallisista kysymyksistä.
