Kysymys komissaari Nielsonille
EU:ssa kannustetaan luopumaan kalastusaluksista maksamalla romutuspalkkioita.
Näille laivoille voisi olla tärkeää hyötykäyttöä vähiten kehittyneissä maissa paikallisen elintarviketuotannon ja työllisyyden edistämisessä. Kohteet olisi mahdollista valita niin, että ei syntyisi ongelmia EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteille tai EU:n markkinoille.
Näkeekö komissio mahdollisena jäsenmaissa käytöstä poistettavien pitkäsiima-alusten välittämisen kehitysmaihin paikallisen elintarviketuotannon ja työllisyyden kannalta myönteisiin projekteihin?
Mitä toimenpiteitä asiassa olisi tehtävissä?
le sellainen rikkaus, josta olemme jo perinteisesti pitäneet hyvää huolta eikä siksi ole tarpeen direktiivin tasolla säätää näille vesialueille muita alueita tiukemmasta päästörajasta. Sen sijaan on kiirehdittävä komissiota antamaan tarkistuksia, joilla nyt päätettäviä, kaikille vesialueille yhteisiä päästörajoja entisestään tiukennetaan.
KOMISSION VASTAUS:
Franz Fischlerin
komission puolesta antama vastaus
(22. elokuu 2002)
Arvoisan parlamentin jäsenen ehdotus käytöstä poistettavien pitkäsiima-alusten käyttämisestä kehitysmaissa toteutettaviin hankkeisiin vaikuttaa ensi silmäyksellä hyvin houkuttelevalta.
Yhteisen kalastuspolitiikan ehdotetun uudistuksen myötä kalastusalusten vientiin tai yhteisyritysten perustamiseen kolmansien maiden kanssa ei kuitenkaan enää myönnetä tukea. Muutoksella pyritään pysäyttämään yhteisön laivaston liikakapasiteetin siirtyminen muihin maihin ja erityisesti kehitysmaihin. Puutteet paikallisten kalavarojen suojelun kannalta ensisijaisen tärkeissä valvonta- ja täytäntöönpanotoimissa kyseisissä maissa saattaisivat lyhyellä aikavälillä johtaa liikakalastukseen.
Erittäin suorituskykyisten kalastusalusten edulliseen hintaan tai ilmaiseksi tapahtuva tuonti saattaisi myös vaikuttaa haitallisesti paikallisen teollisuuden kehittymiseen ja sitä kautta työllisyyteen. Itse asiassa toimenpiteellä saattaisi olla tavoitteisiin nähden täysin päinvastainen vaikutus kehitysmaissa.