– Me kristillisdemokraatit olemme ottaneet varauksellisen asenteen ihmisalkoiden luomiseen kloonausta varten, niin terapeuttisiin kuin reproduktiivisiinkin tarkoituksiiin. Sen sijaan emme vastusta geenitekniikan kehittämistä tai tutkimusta. Mutta haluamme, että se tapahtuu ihmisarvoa kunnioittaen. Ihmiselämä on arvokas sinänsä, alusta lähtien ja siksi sen arvoa on tietoisesti myös varjeltava, sanoi euroedustaja Eija-Riitta KORHOLA (kd) tänään Brysselissä.
– Kuluneen vuoden aikana olen kuullut usein sanottavan, että me emme voi kahlita tiedettä tai pysäyttää kehitystä. Korholan mielestä sanonta on kiusallisen epätarkka ja huolimaton. – Olemme kaikki yksimielisiä siitä, että tietyntyyppinen kehitys täytyy pysäyttää: eihän kukaan tässä salissa halua sallia lisääntymiskloonaustakaan. Vielä sen verran me muistamme kauhistua historiaa.
– Mutta on kuin jotkut olisivat unohtaneet, että vuosisadan alun rotuhygieenikotkin olivat aikansa johtavia tiedemiehiä – eivät mitään paholaisia. He halusivat auttaa ihmiskuntaa oman arvomaailmansa puitteissa, aivan kuten moni nytkin. Siksi on välttämätöntä, että poliitikot ottavat sen vastuun, joka heille kuuluu. Meidän on kiinnitettävä huomiota siihen, minkä arvojen suuntaamina nyt edetään, Korhola huomautti.
Korhola muistutti, että geenitekniikan etiikasta keskusteltaessa on usein vilautettu kauhukuvana yli-ihmisen uhkaa. – Todellinen vaaramme ei ole niinkään yli-ihmisen luomisen ajatuksessa vaan ali-ihmisen kontrolloinnissa. Tämä konkretisoituu sosiaalihygieniana, jossa pyritään eristämään väärät elämänmuodot suotuisista ja hävittämään kelvoton. Tästähän valiokunnassamme vierailleet vammaisryhmien edustajat ovat muistuttaneet: me emme saisi luoda sellaista yhteiskuntaa, jonne vain terve on tervellut.
– Ainakaan kahdessa mielessä terapeuttinen ja lisääntymiskloonaus eivät eroa toisistaan. Teknisessä mielessä kyseessä on sama toimenpide. Jos asiaa katsotaan alkion näkökulmasta, molemmissa tapauksissa se on käyttötavara johonkin muuhun kuin itseään ja omaa käyttötarkoitustaan varten. Oma huolenaiheeni liittyy myös siihen, millaisin argumentein me hyväksyisimme toisen ja torjuisimme toisen. Onko logiikka kestävä? Kuinka voisimme varmistaa, ettei myöhemmin siirrytä ihmiskloonaukseen juuri sillä perusteella, että me teknisesti ottaen olemme jo tehneet sitä? Ja entä jos kehityksen tukkona olevia syytettäisiinkin tällöin tekopyhyydestä? Tästä on keskusteltava vakavasti nyt, että tajuaisimme mitä oikeastaan olemme päättämässä, Korhola kehotti.
