"Nyt olisi sopiva tilaisuus osoittaa, että europarlamentissa on älyllistä elämää", kommentoi Eija-Riitta Korhola (kd) tulevan täysistuntoviikon äänestystä, joka ehti muuttua valiokunnan käsittelyssä ristiriitaiseksi.
EU:ssa valmistellaan direktiiviä yleisön osallistumisesta ympäristöpäätöksiin. Euroopan parlamentissa asiaa koskevan mietinnön on laatinut Korhola. Mietinnöstä äänestetän parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa 22 – 25.10.2001. Asia on yksi Belgian puheenjohtajuuskauden prioriteetteja ministerineuvostossa. Direktiivi on tarkoitus saattaa voimaan ensi vuoden loppuun mennessä.
"Mietintö herättää poliittisia intohimoja, sillä on kyettävä löytämään tasapaino toisaalta kansalaisten laajan osallistumismahdollisuuden takaamisen ja toisaalta hidastamistarkoituksessa tehdyn kiusanteon välttämiseksi", Korhola sanoo.
Komission pohjaesitys on rakenteeltaan vaikea ja parlamentin muilla valiokunnilla on ollut vaikeuksia tuottaa muuta kuin yleisiä toivotuksia aiheesta. Ympäristövaliokunnan viimeviikkoisessa äänestyksessä syntyi lievä paniikki, ja tilanne johti kiusallisen epäloogiseen lopputulokseen. Eija-Riitta Korhola on tehnyt täysistuntoa varten uusia muutosesityksiä korjatakseen parlamentin maineen kannalta nolon tilanteen. "Valiokunnan hyväksymässä versiossa on tällä hetkellä toisiaan kumoavia aineksia, jotka syntyivät valiokunnan jäsenten havahduttua panikoimaan juuri ennen äänestystä." Asiaan perehtymättömillä valiokunnan jäsenillä ei ollut käsitystä, mitä Korholan esittämät yleisön laajemmat osallistumismahdollisuudet käytännössä merkitsisivät. Korhola esitti tiedonsaannin ja yleisön kuulemisen koskemaan kaikkea yleisöä, ja rajasi päätöksen jälkeisen oikeusturvan koskemaan vain rajatumpaa yleisöä, jonka oikeuksia tehty päätös loukkaa.
"On loogisesti outoa, että viranomainen etukäteen joutuu rajaamaan yleisöstä ne, joita asia koskee. Miten se voisi tietää keitä ja miten asia koskettaa, ennen kuin se on kuullut yleisöä asiassa. Ja jos se sen tietää, on yleisön kuuleminen aivan turhaa. Tällainen rajaaminen on outoa kansalaisten osallistumisen kannalta ja vie myös turhaan aikaa ja energiaa viranomaisilta itseltään", Korhola muistuttaa. "Sen sijaan on tärkeää, että muutoksenhakuoikeus rajataan vain niihin, joiden oikeuksia tehty päätös loukkaa, jotta muutoksenhakua ei käytettäisi tarkoitukselliseen kiusantekoon." Komission esityksessä yleisön osallistumismahdollisuus rajattiin kaikissa vaiheissa "yleisöön, jota asia koskee".
"Nykyisin ei ole käytössä kansalaisosallistumisen mekanismeja erimielisyyksien ilmaisemiseen ja käsittelyyn", Korhola arvioi. "Ilman perusteellista asennemuutosta lopputuloksena on vain yleisön 'leikittäminen' aidon kuulemisen asemesta."
