"Vaikka terrorismin vastaisen lainsäädännön pitää tulla voimaan kiireellisenä, hätäiset luonnokset ja poikkeuksellisen nopea päätöksentekomenettely voivat vaarantaa monia demokraattisille maille tärkeitä ihmisoikeuksia ja oikeuskysymyksiä", muistutti Euroopan parlamentin jäsen Eija-Riitta Korhola puheessaan Tampereella.
EU:ssa on vireillä lainsäädäntöä terrorismin torjumiseksi. Oikeus- ja sisäasiainministerit ovat korostaneet terrorismiin ja rahanpesuun liittyvien sopimusten ja säännösten nopeaa voimaansaattamista. Syyskuussa hyväksytyissä päätelmissä ei esimerkiksi enää vaadita, että rikos todetaan rikokseksi sekä rikollisen luovuttavassa valtiossa että vastaanottavassa valtiossa.
"Komission ehdotus mahdollistaa periaatteessa henkilön luovuttamisen EU:n ulkopuoliseen valtioon, jossa tuomitulle voi seurata kuolemanrangaistus, esimerkiksi USA:n osavaltioon. Tämä on ristiriidassa EU:n oman perusoikeuskirjan ja muiden keskeisten eurooppalaisten ihmisoikeussopimusten kanssa", Korhola huomauttaa.
Komissio käyttää ehdotuksessaan "pakkotoimenpiteistä kansainvälisen terrorismin torjumiseksi" ainoana oikeudellisena perustana EU:n perussopimuksen Artiklan 308 suomaa mahdollisuutta laajentaa toimivaltaa uusille aloille. "Tämä oikeudellinen perusta on kyseenalaistettava, koska on muita perussopimuksen ulko- ja turvallisuuspoliittisia säännöksiä, jotka olisivat käyttökelpoisempia", Korhola sanoo ja viittaa esim. Artiklaan 11, joka koskee kansainvälisen yhteistyön edistämistä. "Toisaalta Artikla 308 on selkeästi tarkoitettu 'sisämarkkinoiden toimintaan' liittyviin tavoitteisiin. Siitä terrorismin torjunnassa ei perimmiltään taida olla kyse."
"Globaalia demokratiaa on vaikea rakentaa kestävälle pohjalle, jos oma demokraattinen päätöksenteko on heikolla pohjalla", Korhola muistuttaa.
"Myös kansainvälisen oikeuden työkalut ovat puutteellisia. Terroristien toteuttama useiden henkilöiden kuoleman aiheuttava isku on vakava, uudentyyppinen rikos ihmisyyttä vastaan, johon perinteisellä kansainvälisellä oikeudella ei ole sopivia työkaluja."
"Perinteinen kansainvälinen oikeus soveltuu lähinnä valtioiden, ts. hallitusten välisiin konflikteihin. Tämän päivän terrorismissa on kyseessä kuitenkin rikoksista, joita ei missään olosuhteissa tulisi voida hyväksyä. Nyt jos ei koskaan aikaisemmin on elintärkeää saada toimintaan kansainvälinen rikosoikeudellinen tuomioistuin", Korhola ehdottaa.
"Terroristien varojen jäädyttäminen on hyvin keskeistä", Korhola muistuttaa. "Onkin ironista, että vielä toukokuussa USA:n uusi hallitus tyrmäsi OECD:n ehdotuksen rikollisten rahavirtojen hallinnasta. Nyt USA vaatii muilta toimia, jotka ovat paljon toukokuussa esitettyä radikaalimpia."
Ehdotuksen mukaan pankkisalaisuus ei saa olla esteenä oikeusavun antamiselle. "Olisi tärkeää saada tämän säännön piiriin myös muita valtoita kuten Sveitsi ja Monaco."
