Arvoisa puhemies,
Haluan ensiksi yhtyä kiitoksiin kollega Whiteheadille hyvin tehdystä työstä. Hän on jatkanut sillä viisaalla linjalla, jonka jo jäsen John Bowis omassa mietinnössään valitsi. Euroopan parlamentti on heidän esittelystään selkeästi ottanut oman osuutensa vastuusta eurooppalaisten kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi ja elintarviketurvallisuuden takaamiseksi.
Merkittävin osa nyt käsittelyssä olevassa asetuksessa koskee elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamista. Olen erityisen tyytyväinen siitä, että valiokunta jäsen Whiteheadin esityksestä päätti toistaa ne kriteerit, jotka aloitteestani tulivat hyväksytyksi jo viime vuoden lokakuussa Bowisin mietintöä käsiteltäessä:
* sillä on oltava hyvä maine elintarviketurvallisuuden alalla, jotta viranomainen herättäisi luottamusta yli 300 miljoonassa eurooppalaisessa kuluttajassa;
* sen ei pidä vaarantaa viranomaisen riippumattomuutta ja rehellisyyttä;
* sen pitää tarjota hyvä tieteellinen infrastruktuuri ja edellytykset elintarviketurvallisuuden alalla;
* sen on oltava hyvien liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien ulottuvilla.
Erityisen suuri arvo tällä on siksi, että vielä lokakuussa sosialidemokraattinen ryhmä vastusti näiden kriteerien määrittelyä. Nyt hekin näyttävät Whiteheadin johdolla ymmärtävän, että on tärkeätä määritellä mitä me odotamme elintarvikevirastolta, ja millaisia kriteerejä asetamme sijaintipaikalle. On syytä toivoa koko EU:n kansalaisten edun vuoksi, että nämä kriteerit myös toteutuvat, kun neuvosto asiasta päättää. Parlamentissa aiemmin tehdyn sopimuksen mukaan sellaisia muutosesityksiä ei kannateta, jotka ottavat suoraan kantaa jonkin paikkakunnan puolesta; tämä linja on syytä pitää edelleen.
Arvoisa puhemies,
haluan lopuksi syvästi pahoitella sitä, että neuvosto ei näytä kykenevän asiassa riittävän nopeaan päätöksentekoon ja siten viranomaisen perustaminen on vaarassa lykkääntyä suunnitellusta. Elintarvikeviranomaisen perustaminen on asia, jossa kansalaisten luottamusta ei enää enempää saa horjuttaa synnyttämällä poliittisia paketteja toisiinsa liittymättömistä ratkaisuista tai vielä pahempaa, synnyttämällä vaikutelma neuvostossa tekeillä olevasta poliittisesta lehmänkaupasta, jollaisen pitäisi selkeästi olla menneeseen kuuluvaa politiikkaa.