Kirjallinen kysymys E-1380/01 komissiolle (7. toukokuuta 2001)
Aihe: Nigerian ihmisoikeustilanne
Eräissä Pohjois-Nigerian osavaltioissa on otettu käyttöön islamilainen uskonnollinen laki sharia. Tämä on johtanut vakaviin levottomuuksiin ja väkivaltaisuuksiin, joissa mm. viime vuonna kuoli tuhansia siviilejä. Sisällissodan ja koko maanosaan leviävien levottomuuksien mahdollisuus on suuri. Nigerian poliittinen johto ei näytä tunnustavan maan poliittisen tilanteen vakavuutta, kun se pyrkii houkuttelemaan maahan kansainvälisiä sijoituksia. Näyttäisi siltä, että tällä hetkellä vain EU on tarpeeksi vahva kansainvälinen toimija, joka voisi kehottaa Nigerian poliittista johtoa tarttumaan päättäväisesti ongelman ratkaisemiseen.
Mitä EU aikoo tehdä Nigerian vakavan tilanteen korjaamiseksi?
Onko EU:lla aikeita ottaa Nigerian tilanne huomioon kauppaa, investointeja ja vaihtoa koskevissa politiikoissaan?
Poul Nielsonin komission puolesta antama vastaus (20. heinäkuuta 2001)
Islamilaisen uskonnollisen lain (Sharia) käyttöönotto on johtanut vakaviin etnisiin ja uskonnollisiin väkivaltaisuuksiin Nigeriassa. Sharia saattaa johtaa uusiin levottomuuksiin ja poliittiseen agitointiin. Sharia on suosittu eräissä osavaltioissa (erityisesti maan pohjoisosissa), ja väestön elinolosuhteiden kehittämiseksi tarkoitettujen sosiaali- ja talousohjelmien puuttuessa sitä on käytetty poliittisena lyömäaseena. Se on kiistatta osa maan eri alueiden kesken (useimmiten resurssien valvonnasta ja kohdentamisesta) käytävää laajempaa poliittista valtataistelua. Presidentti Obasanjo on tuominnut muun muassa rangaistuksena käytettävän amputaation Nigerian perustuslain ja ihmisoikeuksien vastaisena, mutta hän välttelee Sharian asettamista oikeudellisen haasteen eteen, koska se lisäisi varmasti selkkausvaaraa. He pyrkii poliittiseen ratkaisuun matalalla profiililla.
Olisi kuitenkin pantava merkille, että Shariaa noudatetaan täysimääräisesti suhteellisen harvoissa osavaltioissa. Se vaikuttaa aiheuttavan siviililevottomuuksia tietyillä alueilla, mutta ei todennäköisesti sisällissotaa. Sharia on yksi useista Nigerian vakauteen vaikuttavista tekijöistä. Ei ole merkkejä siitä, että se vaikuttaisi koko alueeseen tai maanosaan.
Nigeria haluaa saada kansainvälisiä sijoituksia, ja näissä pyrkimyksissään sitä olisi sekä kannustettava että avustettava. Maa on edistynyt merkittävästi suhteellisen lyhyessä ajassa, mutta aiemmin vallassa olleen sotilashallinnon takia talousjärjestelmät ja -käytänteet on täysin uudistettava. Valmiusluottosopimuksen allekirjoittaminen Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa viime vuonna osoittaa Nigerian sitoutumista talousuudistukseen ja halua luoda tyydyttävä talouspoliittinen tilanne. Tämä on kuitenkin aikaa vievä prosessi, ja luottamus investointeihin Nigeriassa lisääntyy vasta, kun tulokset ovat selkeämpiä. Tämän vuoksi unioni ja kansainväliset järjestöt pyrkivät etenemään asiassa pitkällä aikavälillä sen sijasta, että ne toteuttaisivat lyhyen aikavälin toimenpiteitä, jotka todennäköisesti olisivat tehottomia. Nigeriassa on liian moni hanke epäonnistunut turhan nopeasti.
Yhteisö pyrkii Cotonoun sopimuksella vaikuttamaan liiketoimintaan, sijoituksiin, kauppaan ja kehitykseen Nigeriassa. Sharia on yksi tekijä kyseisessä kokonaisuudessa, ja unioni ilmaisee huolestumisensa ihmisoikeustilanteesta maan kanssa käytävässä vuoropuhelussa, mutta koska asia on poliittisesti äärimmäisen arkaluontoinen, se on otettava esille harkiten.
Unioni on puheenjohtajavaltion antamalla julkilausumalla (30. tammikuuta 2001) vedonnut Nigerian hallitukseen, jotta se noudattaisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, ja vahvistanut jälleen halunsa tukea demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen lujittamista. Kyseisen tuen on suunniteltu muodostavan osan erityisesti kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi Nigeriaan kohdistettavista tukitoimista.
Sama kysymys on esitetty myös neuvostolle
Vastaus (20. heinäkuuta 2001)
Euroopan unioni pitää yllä tiivistä ja säännöllistä vuoropuhelua Nigerian kanssa ja pyrkii siten tukemaan maassa käynnissä olevaa prosessia, joka tähtää demokratian lujittamiseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Siksi EU pyrkii noudattamaan rakentavaa lähestymistapaa ja ilmaisee tyytyväisyytensä Nigerian viranomaisten tähän mennessä aikaansaamiin tuloksiin, mutta kehottaa heitä myös jatkamaan toimia tietyillä aloilla, joilla on vielä paljonkin kehittämisen varaa. Nigeriaa koskevasta myönteisestä ja rakentavasta lähestymistavasta huolimatta neuvosto on aina tarvittaessa ilmaissut julkisesti kantansa ihmisoikeusrikkomuksiin. Esimerkiksi 30. tammikuuta 2001 puheenjohtajavaltio antoi Euroopan unionin puolesta julkilausuman Zamfaran osavaltiossa Nigeriassa annetusta ruumiillisesta rangaistuksesta.
Kaupan ja investointien osalta haluaisimme mainita neuvoston 14. toukokuuta 2001 hyväksymän EU:n yhteisen kannan Nigeriasta. EU määrittelee yhteisessä kannassa yleisen politiikkansa Nigeriaa kohtaan, ja siinä mainitaan myös maan demokratian vakiinnuttamisen ja sosioekonomisen kehityksen välinen yhteys.
