Haluan kiittää komissiota sekä mietintöluonnoksen laatinutta edustaja Seppästä: ympäristövaliokunnan jäsenenä minua innostaa erityisesti se, miten mietinnössä on kyetty ottamaan huomioon ekologiset ja osin jopa sosiaalistaloudelliset ehdot markkinoilla toimivalle toimialalle.
Erityisesti haluan nostaa esiin mietinnön toisessa johtopäätöksessä käsitellyn turpeen. Mietinnössä vaaditaan, että turveteollisuus olisi sisällytettävä metsäklusteriin. Vaatimus on varsin perusteltu. EU:n energiapolitiikkaa ajatellen se tukee useiden tavoitteiden toteutumista, joita unioni pyrkii ajamaan ja on energiaa käsittelevässä vihreässä kirjassaankin juuri ilmaissut. Turve vahvistaa hälyttävästi heikkenevää huoltovarmuuttamme ja energiaomavaraisuutta, edistää sähkön ja lämmön yhdistelmätuotantoa ja tuo muassaan puun ja turpeen energiakäyttöön liittyviä synergiaetuja. Siltä osin kun turve vuotuisesti kasvaa, se selkeästi on myös uusiutuva energialähde. Edelleen turpeella on monia alueellisia ja työllisyysnäkökohtia puoltavia myönteisiä vaikutuksia. Kaiken kaikkiaan turvetta tulisi mieluummin verrata puuhun, eikä esimerkiksi hiileen, johon se nyt tosiasioiden vastaisesti luetaan EU:n luokituksissa.
Turpeen uusiutuvuus on kiistaton biologinen fakta. Turvetta syntyy jatkuvasti suokasvien yhteyttämisen ja kariketuotannon kautta. Sen synty on perusteiltaan täysin samanlaista kuin muidenkin kasviperäisten biomassojen, esimerkiksi puun. Tarvittava aika on kuitenkin pitempi.
Tuoreen puolueettoman tieteellisen selvityksen mukaan turve tulisikin erottaa fossiilisista polttoaineista, joiden muodostumiseen kuluu miljoonia vuosia. Syntytapansa ja uusiutuvan luonteensa mukaisesti turve on luettavissa biomassapolttoaineiden joukkoon, mutta koska se uusiutuu huomattavasti hitaammin kuin muut, sitä varten tulisi luoda uusi, kolmas kategoria fossiilisten ja nopeasti uusiutuvien energialähteiden väliin: se on hitaasti uusiutuva biomassapolttoaine.
Turpeen poltosta kuten puupolttoaineestakin syntyy kiistatta kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään. Kioton sopimuksessa puunpolton päästöjä ei lueta maan päästötaakkaan, koska puuhun sitoutunut hiili vapautuisi joka tapauksessa puun lahotessa. Myös turvesoiden hiilitaseista ja kaasunkierrosta on tullut viime vuosina tutkimuksia, joiden tulosten perusteella olisi suotavaa että turpeen polttopäästöistä suoritettaisiin uudelleenarviointi, jossa otetaan huomioon soiden kaasutaseet kokonaisuutena.
Turpeesta puhuttaessa on hyvä muistuttaa mittakaavasta. Turpeen energiakäytön piirissä oleva pinta-ala on hyvin pieni verrattuna metsä- ja maatalouskäytössä olevaan suoalaan: pohjoisten turvemaiden kokonaisalasta turpeen korjuussa on alle yksi promille (0,1%).
Turpeen talouskäytöllä kuitenkin on merkitystä alueilla, joilla suoala on suuri: esimerkiksi Suomessa käytetään vuosittain alle puolet turpeen vuotuisesta kasvusta. Pääomaan ei siis kosketa, koska korotkin riittävät.
Arvoisa puhemies!
Mietinnössä kehotetaan komissiota vahvistamaan metsäklusteriin vaikuttavien yhteisön alakohtaisten toimien koordinaatiota ja johdonmukaisuutta kilpailukyvyn parantamiseksi. Erityisesti tämä koordinaation ja johdonmukaisuuden tarve näyttäisi pätevän turpeeseen, ja yksi tärkeä askel tällä tiellä on muuttaa turpeen luokittelu ja status sen todellista luonnetta vastaavaksi.
