Rahvaanomaisuuksia rannalla

30.11.2000

"Rahvaanomaisuuksia rannalla", muotoili yhdeksänvuotias poikani oman käännöksensä Sex on the Beach -drinkistä, kun istuskelimme kesälomailtana perheen kanssa jäätelöbaarissa juomalistaa selailemassa. Käsitys seksin – tai seksiksi kuvittelemansa käytöksen – rahvaanomaisuudesta on täsmälleen hänen omansa. Otan vielä vastuun opetuksesta, että julkinen röyhtäily on rahvaanomaista, samoin ruoka suussa puhuminen tai maiskuttelu, mutta seksi tai kotioloissa ilmenevä vähäpukeisuus tähän listaan ei ole kuulunut.

Nykylasta ympäröivä seksin ylitarjonta selittänee sanavalinnan. Minulle seksuaalisuus ei ollut rahvaanomaista, se oli salaisuus. Mutta en muistakaan lapsena nähneeni alastomia ihmisiä vääntyneissä asennoissa tursuamassa ulos lehtien kansista. Seksistä ei puhuttu. Eroottisin muisto jäi barbienuken riisumisesta ja pukemisesta. Kun kahdeksanvuotiaana kysyin äidiltä, mitä on pukusuolielämä, hän myönsi sen olevan ihanaa, mutta lupasi kertoa loput vasta kun olisin vanhempi. Vanhempana en kehdannut enää kysyä. Oppikoulussa jännitettiin viikkoja etukäteen sitä biologian tuntia, jolloin tultaisiin kirjassa kohtaan ’Ihmisen lisääntyminen’. "En kyllä tuu sillon kouluun", vannoi tyttökaveri posket kuumottaen. Juttu kuivui kokoon, kun opettaja sanoi, että nuo sivut voittekin lukea kotona.

Itseäni suuresti huvittanut drinkkikäännös kuvaa kuitenkin pienen pojan maailmaa niin hyvin, että lähes liikutun. Vielä hänellä on varaa väistellä ja koomisesti torjua aluetta, joka muutamien vuosien päästä saattaa riepotella ja heitellä miehenalkua miten sattuu. Vielä on kiva laittaa teatraalisesti käsi silmille, kun äiti on isän sylissä, ja lausua: "Ei rahvaanomaisuuksia, pyydän."

Muutaman vuoden päästä hän on murrosiässä. Minulla on myös kaksi tytärtä, mutta johtuuko omakohtaisen kokemuksen puutteesta, että pojan murrosikää jännitän erityisellä tavalla? Mietin, osaanko riittävästi irrottaa äidinotteen tuosta lapsesta, joka vielä vähän aikaa sitten murehti ettemme me kaksi syntyneet samalla vuosikymmenellä. ("Olisin varmasti saanut sinut rakastumaan itseeni", hän tiesi. En edes yrittänyt väittää vastaan.)

Kun nykyään lukee murheellisia uutisia rakkaudessa haavoittuneiden epätoivoisista teoista, alkaa murrosikää lähestyvän lapsen vanhemmasta tuntua kuin olisi kohta lähettämässä lapsensa rintamalle. Se mielessäni olen miettinyt, mitä nuori mies tarvitsisi selvitäkseen hengissä rakastumisista. Tässä siis hellyydellä laaditut ohjeet ajalle, jolloin rahvaanomaisuudet rannalla alkavat kiinnostaa:

        * Ole mies, joka hengittää vapaasti. Älä suostu syylliseksi kun eri
         tahot antavat ymmärtää, että olet sukupuolesi perusteella
         syypää vuosituhansien sortoon. Et ole. Älä myöskään
         provosoidu, kun kohtaat nämä syytökset. Kanna sen sijaan
         täysi vastuu niistä asioista, joihin oikeasti syyllistyt.
        * Luota itseesi. Sinulla on jotakin, jota naisella ei ole ja jota hän
         tarvitsee ja kaipaa. Älä siksi mieti liikaa sukkiesi väriä.
        * Älä anna naisen määritellä sinua, älä suhdettannekaan. Vaikka
         naistenlehtien lukeminen olisi tehnyt hänet ekspertiksi
         rakkauden sanastossa, se ei vielä tee hänestä teidän
         elämänne eksperttiä.
        * Ole ylpeä siitä. Silloin siitä ei tule väline, jolla käytät toisia
         ihmisiä hyväksi.
        * Älä koskaan hylkää itseäsi. Älä kysy toisilta lupaa
         olemassaolollesi äläkä anna kenenkään toisen olla tietävinään,
         kuka olet ja mistä sinussa oikeasti on kysymys. Älä myöskään
         itse tiedä sitä liian varhain – jotta et muuttuisi itsellesi tylsäksi.
        * Naura itsellesi. Nauti erehtymisestä.
        * Ole joustava mutta tunnista itsessäsi myös se luovuttamaton,
         josta täytyy pitää kiinni.
        * Rakasta intohimoisesti ja sydän auki, niin sinuun ei voi kyllästyä.
        * Harjoita itseäsi myös pettymyksiin. Joka tapauksessa tulet
         rakkaudessa törmäämään kohtuuttomuuksiin ja
         epäoikeudenmukaisuuteen. Pelisääntöjä rikotaan, etkä saa
         mistään paikalle erotuomaria.
        * Säästä ihmishenkiä: opettele tunnistamaan tunteesi ja anna
         niille nimi. Lävitsesi vyöryy koskena kaikenlaista. Voit tehdä
         paljon muutakin kuin etsiä tunnelmaan sopivan äänilevyn tai
         raivota. Voit puhua omaa kieltäsi ja tulla tilanteen herraksi. Kun
         opettelet tämän yksinkertaisen ja vaikean taidon, tiedät missä
         olet, ja sinua on vaikeampi pallotella. Silloin et myöskään
         tarvitse seksiä pahan- ja hyvänolontunteiden vaihtokauppaan.
         Voit vapauttaa sen parempaan käyttöön.

Miehen Gloria, Joulukuu 2000

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *