Arvoisa puhemies,
Esillä olevat direktiivit liittyvät Unionin pyrkimykseen palauttaa kuluttajien luottamus eurooppalaiseen elintarvikkeeseen – ja siinä samalla kansalaisten luottamus Unionin kykyyn toimia vaikuttavalla tavalla asiassa, joka koskettaa jokaisen jäsenmaan kansalaisen arkielämää hyvin kouriintuntuvasti. Tässä työssä Marit Paulsen on kiitettävästi ollut mukana laatimalla mietinnön haitallisista aineista rehuissa sekä rehuja koskevasta valvonnasta.
Käytännössä on mahdoton vaatia, että rehussa ei ole lainkaan haitallisia aineita. Nyt vahvistetaankin enimmäismäärät, joiden ylittyessä kyseinen rehuerä ei kelpaa rehukäyttöön. Komissio ehdottaa samalla poistettavaksi mahdollisuuden tällaisen enimmäismäärät ylittävän rehuerän laimentamiseen sellaisella toisella erällä, joka ei raja-arvoa ylitä. Käytäntö on rehuteollisuudessa onneksi ollut vieras tähänkin asti monissa jäsenmaissa.
Komission ehdotus tässä suhteessa on tervetullut ja selkeästi parempi kuin valiokunnassa esillä ollut muutosesitys, joka edelleen sallisi laimentamisen. Laimentaminen johtaisi pelkästään epäterveisiin ilmiöihin raaka-aineiden käytössä ja käsittelyssä. Valiokuntakin esittää tässä komission ehdotuksen noudattamista.
Oikeastaan valiokunnan jäljiltä jäin kaipaamaan ainoastaan tuottajan suuntaan ojennettua kättä: tottakai käyttökelvottomaksi saastuneen rehuerän hävittäminen pitää korvata maanviljelijälle kuten korvataan esimerkiksi TSE-tauteihin tarttuneiden eläinten hävittäminen. Korvaus on tarpeen, vaikka selvä on, että viljelijät itsekin kantavat suurta huolta eläintensä hyvinvoinnista.
Ympäristövaliokunta hyväksyi myös esittämäni tarkistuksen, joka muistuttaa jaosta toisaalta tilalla valmistetun ja toisaalta kaupallisen rehun normien suhteen: edellisten hyvää laatua säätelee hygienialainsäädäntö ja haitallisia aineita eläinten ruokinnassa koskeva direktiivi on olennaisin jälkimmäisten kannalta. Tämä jako on syytä pitää yllä myös jatkossa ja jos hygienialainsäädäntö tältä osin on puutteellinen, on sitä tarkistettava.
Arvoisa puhemies
Toinen käsittelyssä oleva direktiivi parantaa valvontaa. Valvonnan tehokas toteuttaminen myös tilarehujen ja tuontirehujen osalta on tarpeen elintarvikkeiden laadun varmistamiseksi ja kuluttajan suojaamiseksi. Se on myös koko elintarvikkeita tuottavan ketjun etu.
