Pääministeri Matti Vanhanen Euroopan parlamentin täysistunnossa 5. heinäkuuta 2006

29.11.1999

Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, kunnianarvoisat vieraat,

Kiitän lämpimästi tilaisuudesta tulla keskustelemaan Euroopan parlamentin kanssa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä ja tärkeimmistä tavoitteista. Puheenjohtajuuden hoitaminen Euroopan unionissa on vaativa urakka, mutta samalla se on suuri kunnia ja etuoikeus, jonka Suomi hoitaa mielellään.

Yhteistyömme puheenjohtajavaltiona Euroopan parlamentin kanssa on käynnistynyt hyvin. Haluan kiittää parlamentin puhemiestä ja kaikkia niitä muita Euroopan parlamentin edustajia, jotka osallistuivat Suomen hallituksen ja parlamentin väliseen tapaamiseen Helsingissä. Myös useat parlamentin valiokunnat sekä poliittiset ryhmät ovat vierailleet Suomessa ja käyneet hyödyllisiä keskusteluja puheenjohtajakautemme tavoitteista.

Suomi on koko jäsenyyskautensa ajan tukenut pyrkimyksiä tehostaa unionin instituutioiden toimintaa ja parantaa niiden välistä tiivistä yhteistyötä. Puheenjohtajana tulemme toimimaan tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. En tarkoita tällä vain parlamentin roolia yhteispäätösmenettelyasioissa tasaveroisena lainsäätäjänä neuvoston kanssa, vaan laajemmin unionin keskeisten tavoitteiden edistämisessä.

Suomen oma kansallinen parlamentti eduskunta viettää juhlavuotta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta yksikamarisen eduskunnan perustamisesta sekä yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Kaikki, niin naiset kuin miehetkin saivat samalla kertaa sekä äänioikeuden että oikeuden asettua ehdokkaaksi. Olemme ylpeitä tästä demokratiamme merkkipaalusta.

Eduskunta on tiiviisti mukana EU-asioiden käsittelyssä ja sillä on paljon vaikutusvaltaa. Ehkä tämä kokemuksemme hedelmällisestä yhteistyöstä eduskunnan kanssa on omalta osaltaan tehnyt meille suomalaisille niin luontevaksi tiiviin yhteistyön myös Euroopan parlamentin kanssa. Euroopan parlamenttien ja kansallisten parlamenttien työ ei ole päällekkäistä vaan kummallakin on oma roolinsa unioniasioissa. Pohjimmiltaan niillä on kuitenkin sama perustavaa laatua oleva pyrkimys, demokratian vahvistaminen unionissa.

Unionin katsottava tulevaisuuteen

Suomi pyrkii puheenjohtajakaudellaan kääntämään unionin katsetta ulospäin ja eteenpäin. Meidän tulee miettiä, millaisen unionin haluamme 10-20 vuoden kuluttua ja miten se saavutetaan. Meidän on eurooppalaisina tunnistettava aikakautemme historialliset muutosvoimat, vastattava niihin ja tehtävä niistä kumppaneitamme. Globalisaation kohtaaminen on EU:n suuri haaste.

Maailma unionin ympärillä muuttuu ja jollemme pidä varaamme, jäämme siitä jälkeen yhä enemmän. Se olisi tuhoisaa ennen kaikkea lastemme, tulevien sukupolvien tulevaisuuden kannalta. Heidän vuokseen Euroopan tulee lopettaa sisäänpäin katsominen ja miettiä myös pidemmällä tähtäimellä asemaamme globaalissa maailmassa. Maailma ympärillämme ei odota. Tulevaisuutemme vaatii meiltä konkreettisia toimia nyt, vaikka niiden vaikutukset näkyvätkin vasta myöhemmin.

Unionin legitimiteetti vahvemmaksi

Unionin päätöksentekokyvyssä on viime vuosina ollut toivomisen varaa ja kansalaiset ovat entistä kriittisempiä sitä kohtaan. En kuitenkaan yhdy pessimistisiin puheisiin unionin kriisistä vaan uskon, että sen tämänhetkiset ongelmat ovat voitettavissa. Rahoituskehyksistä sopuun pääseminen ja edistyminen palveludirektiivin suhteen ovat esimerkkejä siitä, että unioni pystyy tärkeisiin päätöksiin, kun poliittista tahtoa löytyy. Uskon, että sitä löytyy kaikista unionin toimielimistä.

Euroopan unioni on arvoyhteisö, joka on olemassa kansalaisiaan varten. Sen vuoksi unionin alentunut legitimiteetti, sen oikeutuksen ja uskottavuuden väheneminen kansalaisten mielessä on otettava vakavasti.

Osittain unionin legitimiteetin heikkenemisessä on kyse siitä, etteivät kansalaiset tiedä, mitä unioni tekee heidän hyväkseen. Monia kansalaisten elämään konkreettisesti vaikuttavia asioita – kuten oikeutta asua, työskennellä ja opiskella kaikkialla unionin alueella – pidetään itsestään selvinä. Ei muisteta, että ne ovat mahdollisia nimenomaan unionin ansiosta.

Mutta tiedonpuute ei selitä kaikkea vaan unionin on myös pystyttävä parantamaan toimintaansa. Unionin on pystyttävä tuloksiin, joiden vaikutukset kansalaiset voivat nähdä omassa elämässään.

Unionin perustavaa laatua oleva lähtökohta, rauhan ja vakauden turvaaminen Euroopassa on edelleen ajankohtainen. Sain siitä henkilökohtaisesti muistutuksen muutaman viikon takaisella Kroatian-matkallani – he haluavat unionin jäseniksi, jottei heidän tai heidän lastensa tarvitsisi enää koskaan nähdä sotaa.

Monilla muilla, koko ikänsä rauhan aikana eläneillä ihmisillä on kuitenkin taipumus pitää rauhaa ja vakautta itsestään selvinä. Sen vuoksi se ei enää yksin riitä antamaan unionille legitimiteettiä. Unionin on pystyttävä näyttämään kansalaisille hyödyllisyytensä myös muutoin, konkreettisemmin.

Tehokkuus ja avoimuus auttavat legitimiteetin nostamisessa

Unionin tarpeellisuuden osoittaminen onnistuu parhaiten hoitamalla tehokkaasti unionin perustehtäviä, erityisesti lainsäädäntötyötä. Sen me voimme ja meidän pitääkin tehdä nyt heti, voimassaolevin perussopimusten pohjalta. Eurooppa ei voi jäädä odottamaan uusia päätöksentekosääntöjä vaan sen tulee aloittaa toimintansa tehostaminen heti. Unionin on näytettävä, että se pystyy ihmisten elämään vaikuttaviin tuloksiin eikä pelkästään kiistelemään institutionaalisista kysymyksistä.

Tehostaminen vaatii rohkeita päätöksiä Euroopan johtajilta ja päätöksentekijöiltä. Emme voi ajatella vain tätä hetkeä ja tulevia vaaleja vaan meidän on pidettävä mielessämme tulevien sukupolvien etu. Siksi on tehtävä myös päätöksiä, jotka ovat tuskallisia nyt mutta jotka auttavat tulevaisuuden luomisessa. Tulee olla myös valmiutta tinkiä kansallisista kannoista ja huolehtia Euroopan kokonaisuudesta.

Unionin tulee keskittyä olennaiseen ja olla siinä olennaisessa tehokas. Se tarkoittaa toimintaa, josta unionin toiminnalla saadaan lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden toimintaan yksinään. Tätä lisäarvoa voidaan saavuttaa hyvinvoinnin, turvallisuuden ja vapauden aloilla.

Tavoitteiden toteuttaminen alkaa työskentelytavoistamme. Avoimuus on olennaista – kansalaisten on tiedettävä, miten heitä koskevat päätökset syntyvät.

Olen tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvostossa päätimme lisätä neuvoston istuntojen avoimuutta. Suomi tulee puheenjohtajana toteuttamaan kattavasti Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjä periaatteita neuvoston työn avoimuuden lisäämiseksi.

Suomi pyrkii panostamaan avoimuuteen myös muilla tavoin, kaikessa käytännön työssä ja toiminnassa. Pyrimme siihen, että kaikki olennainen tieto olisi mahdollisimman nopeasti saatavissa puheenjohtajuussivuiltamme internetistä. Toisinaan tällaiset tekniset käytännön keinot vaikuttavat todelliseen tiedonsaantiin enemmän kuin poliittiset julistukset.

Parempi sääntely

Suomi panostaa puheenjohtajakaudellaan parempaan sääntelyyn eli lainsäädännön laatuun sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden huomioimiseen. Tässä ei ole kyse pelkästään säädösten karsimisesta. Euroopan unionissa tarvitaan sekä uutta lainsäädäntöä että jo olemassa olevan ajan tasalla pitämistä. Näin unioni vaikuttaa ja reagoi aktiivisesti ympäröivän maailman muutoksiin. Tuemme tässäkin komission työtä.

Puheenjohtajana panostamme erityisesti siihen, että päätöksenteossa huomioidaan huolellisesti lainsäädäntöehdotusten taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Tavoitteenamme on myös vauhdittaa komission antamia ehdotuksia, jotka tähtäävät lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja ajantasaistamiseen.

Koko asialistaa hoidetaan

Neuvoston työn pohjana on vuoden 2006 työohjelma, jonka valmistelimme yhdessä Itävallan kanssa. Työn jatkuvuuden vuoksi peräkkäisten puheenjohtajamaiden yhteistoiminta on erittäin tärkeää. Itävallan kanssa se on sujunut hyvin ja jatkamme yhteistyötä aivan yhtä positiivisissa merkeissä meitä seuraavan Saksan kanssa.

Puheenjohtajamaana Suomi sitoutuu hoitamaan unionin asialistaa, sen kaikkia asioita hyvin, tehokkaasti ja puolueettomasti. Se, että mainitsen tässä lyhyesti, mitä asioita Suomi aikoo puheenjohtajakaudellaan erityisesti painottaa, ei merkitse sitä, ettemme hoitaisi myös muita asioita hyvin. Joka sektorilla tarvitaan edistystä.

Unionin tulevaisuus

Suomi haluaa edistää keskustelua unionin tulevaisuudesta. Tähän keskusteluun liittyvät niin konkreettinen kysymys unionin perustuslakisopimuksen tulevaisuudesta kuin unionin laajentuminen.

Olen tyytyväinen siitä, että Eurooppa-neuvosto päätti kesäkuussa, että perustuslakisopimuksen suhteen siirrytään pelkästä tuumaamisesta aktiivisempaan vaiheeseen. Tämä kaksiraiteinen lähestymistapa on oikea; tehostamme toimintaa nykysopimusten puitteissa samalla kun alamme pohtia perustuslakisopimuksen tulevaisuutta.

Suomi aloittaa puheenjohtajakaudellaan perustuslakisopimuksen tulevaisuuteen liittyvät konsultaatiot. Näillä jäsenvaltioiden ja instituutioiden kanssa käytävillä konsultaatioilla pohjustetaan vuoden 2007 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, Saksan puheenjohtajakaudella annettavaa raporttia.

Olen vakuuttunut siitä, että jäsenvaltioiden yhdessä neuvottelema perustuslakisopimus on laajentuvalle unionille tarpeellinen. Suomessa hallitus on antanut perustuslakisopimuksen ratifioimista koskevan esityksen eduskunnalle kesäkuun alussa ja eduskunta käsittelee asian syysistuntokaudellaan. Näin Suomi omalta osaltaan ottaa kantaa neuvoteltuun sopimukseen.

Unionin laajentuminen on yksi Suomen puheenjohtajakauden keskeisistä kysymyksistä. Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että unionin laajentuminen on ollut menestystarina. Paitsi, että laajentuminen on keskeinen väline vakauden ja demokratian vahvistamisessa, on se myös yksi Euroopan strateginen vastaus globalisaatioon haasteisiin. Tuoreet analyysit osoittavat viimeisimmän laajentumisen olleen selkeästi hyödyksi sekä uusille että vanhoille jäsenmaille.

Eurooppa-neuvosto kävi kesäkuussa tärkeän keskustelun unionin vastaanottokyvystä. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että unionin vastaanottokykyä ei asetettu uudeksi jäsenyyskriteeriksi. Hakijavaltiolle ei pidä asettaa uusia jäsenyyskriteerejä, mutta toisaalta olemassa olevista tulee ehdottomasti pitää kiinni.

Lähtökohtani on, että unionin tulee jatkossakin säilyä avoimena yhteisönä. Jäsenyyskriteerit täyttävillä eurooppalaisilla valtioilla tulee olla mahdollisuus päästä jäseneksi.

Puheenjohtajakaudellamme tehdään päätös Romanian ja Bulgarian jäsenyyden toteutumisen ajankohdasta. Myös Turkin ja Kroatian jäsenyysneuvotteluja viedään eteenpäin, saavutetun edistymisen ja komission raporttien pohjalta.

Puheenjohtajana tulemme myös tukemaan Länsi-Balkanin maiden eurooppalaista perspektiiviä. Kuluva vuosi on monin tavoin ratkaiseva Länsi-Balkanin tulevaisuuden kannalta. Kosovon asemaan liittyvä prosessi on syksyllä todennäköisesti ratkaisuvaiheessa. Puheenjohtajana toivomme, että osapuolet saavuttavat tuloksia presidentti Martti Ahtisaaren johdolla käytävissä vaativissa neuvotteluissa vuoden loppuun mennessä.

Menestyminen globaalissa kilpailussa

Erittäin tärkeä alue Suomen puheenjohtajakaudella on unionin ja sen jäsenvaltioiden kilpailukyky, niiden menestyminen globaalissa kilpailussa. Panostamme niihin puheenjohtajakaudellamme laaja-alaisesti eri neuvostokoonpanoissa.

Olennainen kysymys on, mistä Eurooppa löytää taloudellisen kasvun perustan. Suomen vastaus on, että se löytyy mm. innovaatioista, energiaratkaisuista, työn laadusta ja tuottavuudesta, maailmakaupan avoimuudesta, maahanmuutosta ja hyvin toimivasta sosiaaliturvasta.

Päävastuu kilpailukyvyn suhteen on jäsenvaltioilla, joiden tulisi ottaa siinä omistajuus. Myös unionin tulee kuitenkin hoitaa oma osansa. Suomi pyrkii pääsemään tuloksiin tutkimuksen 7. puiteohjelman suhteen. Samoin tuloksin pyritään kemikaaliasetus REACHin, palveludirektiivin, työaikadirektiivin sekä kansainvälisiä verkkovierailuja sääntelevä asetuksen suhteen.

Haluamme edetä laaja-alaisen innovaatiopolitiikan kehittämisessä. Nostamme sekä neuvoston lainsäädäntötyössä että LAhden valtionpäämiestapaamisessa esille aloitteita, joilla luodaan innovaatioiden synnyttämiselle ja tehokkaalle käyttöön otolle suotuisa ympäristö. Kyse on kysyntävetoisesta innovaatiopolitiikasta.

Lahdessa valtionpäämiehet voivat vauhdittaa tarvittavia päätöksiä.

Laaja-alainen innovaatiopolitiikka edellyttää unionin yhteisen toiminnan ja päätöksenteon tehostamista muun muassa standardisoinnissa, henkisen omaisuuden suojassa, ja rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä. Yhtä lailla tärkeää on vauhdittaa opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta, korkeakoulujen yhteistyötä sekä eurooppalaisen huippuosaamisen keskittymien luomista.

Haluan myös painottaa avoimen maailmantalouden tuoman kilpailun myönteistä vaikutusta innovaatioiden käyttöönotolle.

Eurooppa tarvitsee lisää henkisten ja materiaalisten resurssien liikkuvuutta. Innovaatiopolitiikan tukijalka löytyy unionin sisämarkkinoista ja niiden edelleen kehittämisestä.

Sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan esteitä on raivattava, jotta taloudellisesta integraatiosta voitaisiin täysimääräisesti hyötyä. Sisämarkkinat ovat EU:n kivijalka. Tätä ei pidä unohtaa. Palvelumarkkinoiden merkitys on tässä suuri ja on erittäin hyvä, että palveludirektiivistä ollaan pääsemässä ratkaisuun. Euroopan parlamentin rooli on ollut ratkaisevan tärkeä. Toivon että direktiivin lopullinen hyväksyntä voisi tapahtua suoraan Euroopan Parlamentin toisessa lukemisessa.

Myös energian ulkosuhteet ovat asialistalla Lahden epävirallisessa päämiestapaamisessa. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kutsuttu päämiestapaamisen jälkeiselle illalliselle, jolloin hänellä ja EU-maiden johtajilla on mahdollisuus vapaamuotoiseen keskusteluun.

Kohtuuhintaisen energian saannin turvaaminen kuuluu Euroopan taloudellisen menestyksen edellytyksiin. Kaikkia jäsenvaltioita koskevat energian hintojen nousuun, toimitusvarmuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet. Energiapolitiikan valinnat ovat pitkälti kansallisia kysymyksiä. Euroopan unioni tarvitsee kuitenkin yhteisiä energiapolitiikan linjoja, ja erityisesti johdonmukaista politiikkaa käsitellessään energian ulkosuhteita.

Suomen puheenjohtajakaudella haluamme edistää strategista keskustelua siitä, millä tavoin energiapolitiikan tavoitteiden tulee näkyä unionin ulkosuhdetoiminnassa.

Energian käytöllä ja energian lähteiden valinnalla on kiinteä yhteys aikamme vakavimpaan ympäristöuhkaan, ilmastonmuutokseen.

Ilmastopolitiikan osalta erityisen tärkeä kysymys on neuvotteluiden edistäminen YK:n ilmastosopimusjärjestelmän kehittämisestä vuoden 2012 jälkeen. Suomi pyrkii puheenjohtajana edistämään kansainvälisesti sellaisia keskusteluja, jotka voivat johtaa EU:n tavoitteen mukaisesti kaikki ilmastonmuutoksen kannalta keskeiset maat kattavaan kunnianhimoiseen sopimusjärjestelyyn. Kattava pohja edesauttaa paitsi ilmastohaasteeseen vastaamista mahdollisimman tehokkaasti, myös EU:n kilpailukyvyn turvaamista.

Molemmat aiheet – energia ja ilmastonmuutos – ovat vahvasti esillä Suomen puheenjohtajakaudella kolmansien maiden kanssa pidettävissä huippukokouksissa, mukaan lukien kymmenvuotisjuhlaa Helsingissä viettävä EU:n ja Aasian maiden Asem-huippukokous.

Olen hyvin tietoinen siitä, että miljoonat eurooppalaiset pelkäävät globaalia kilpailua ja että he sen vuoksi vastustavat monia muutoksia. Tämä pelko on tullut esille mm palveludirektiivin käsittelyssä. Pelko on otettava vakavasti. Korostan, ettei kilpailukykyä Euroopassa yritetä kohottaa hinnalla millä hyvänsä, seurauksista välittämättä. Pitää olla tasapaino uudistusten, sosiaalisen turvallisuuden ja ympäristön kestävyyden välillä. Usein uudet toimintatavat ja moderni tekniikka edistävät sekä talouden kasvua sekä hyvinvointia ja vähentävät ympäristöpäästöjä.

Eurooppalaisten hyvinvointiyhteiskuntien säilyttäminen edellyttää kilpailukyvyn parantamista, työllisyysasteen nostamista ja työn tuottavuuden parantamista. Tuloksia on haettava läheisessä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. On etsittävä uutta joustavuuden ja turvallisuuden tasapainoa. Tämän vuoksi Suomi isännöi juuri lahden päämiestapaamisen alla ylimääräisen sosiaalihuippukokouksen, jossa käsittelemme näitä teemoja.

Unioni globaalina toimijana

Unionin ulkosuhteilla on yhteys talouteen, sillä unionin ulkopoliittisen toiminnan perusta on sen taloudellinen vahvuus. Kiinnostavuus ja houkuttelevuus kauppakumppanina antaa vaikutusvaltaa. EU:sta on tullut maailmanlaajuinen toimija, jolla ei ulkoisessa toiminnassaan ole varaa tuumaustaukoon.

Suomen puheenjohtajakaudella lujitetaan EU:n kansainvälistä roolia ja vahvistetaan toiminnan johdonmukaisuutta. Unionilla on moniin muihin kansainvälisiin toimijoihin verrattuna kattava valikoima välineitä käytössään. Niitä tulee käyttää yhdenmukaisesti. Unionin ääni kuuluu maailmalla, jos se on yhtenäinen.

Kehitämme edelleen unionin kriisinhallintaa. Nopean toiminnan joukkojen on oltava täydessä toimintavalmiudessa vuoden 2007 alusta. Siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan yhteensovittamista jatketaan.

EU:n suhteet Venäjään sekä Pohjoinen ulottuvuus ovat Suomen puheenjohtajakauden painopistealueita. Myös Länsi-Balkan, Transatlanttiset suhteet sekä Aasia ovat vahvasti asialistalla.

EU:n ja Venäjän suhteet eivät rajoitu vain kauppaan ja energiaan vaan tavoitteena on laaja-alainen kumppanuus, jossa meitä yhdistävät eurooppalaiset arvot ja maailmanlaajuiset intressit. Tavoitteena on saada Venäjä yhä tiiviimmin mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Siinä tarvitaan lisää vuorovaikutusta EU-maiden ja Venäjän välillä, myös opiskelijavaihtoa ja kulttuuriyhteistyötä.

Suomen puheenjohtajakaudella keskustellaan uudesta sopimuskehikosta ensi vuoden lopulla päättyvälle EU:n ja venäjän kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle. Pohjoisen ulottuvuuden osalta olemme päässeet jo pitkälle – uusi poliittinen kehyssopimus allekirjoitetaan syksyn aikana.

Edellä sanotun ohella panostamme luonnollisesti Lähi-Itään ja muihin maailman kriisialueisiin. Ulkosuhteissa yllätykset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Suomi on myös valmistautunut kantamaan puheenjohtajan vastuun eteen tulevista yllätyksistä.

Oikeus- ja sisäasiat

Suomen puheenjohtajakaudella tehdään perusteellinen poliittinen arviointi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella saavutetusta edistymisestä. Tarvitsemme konkreettisia toimia, tehokasta päätöksentekoa sekä jo tehtyjen päätösten tinkimätöntä kansallista täytäntöönpanoa.

Kansalaiset odottavat Euroopan unionilta tehokkaita toimia kansainvälisen rikollisuuden, ihmiskaupan ja terrorismin torjunnassa. Suomen puheenjohtajakaudella koetellaan jäsenvaltioiden poliittista halua sitoutua päätöksenteon tehostamiseen erityisesti poliisi- ja rikosoikeuden alalla. Työskentelyä voidaan tehostaa, mikäli jäsenvaltiot ovat valmiita siirtymään määräenemmistöpäätöksiin ja yhteisöllistämiseen tällä alalla. Saimme tätä koskevan selvitystehtävän viime Eurooppa-neuvostolta.

Korostan ettei poliisi- ja rikosoikeudellisen alan yhteistyössä ole kyse rusinoiden poimimisena pullasta. Emme yritä saattaa perustuslakisopimusta voimaan keittiön kautta, sillä muutokset voidaan suorittaa jo Nizzan sopimuksen pohjalta.

Suomi haluaa vahvistaa myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteutumista oikeudellisessa yhteistyössä. Kun toisen jäsenvaltion tekemät tuomiot ja oikeusviranomaisten päätökset laitetaan toteen sellaisenaan, voidaan konkreettisesti tehostaa laajojen rajat ylittävien rikosten tutkintaa sekä nopeuttaa oikeudenkäyntejä. Hyvä esimerkki tästä on eurooppalainen pidätysmääräys, jonka ansiosta rikoksesta epäiltyjen luovutusajat ovat nopeutuneet yli puolesta vuodesta jopa yhteen päivään.

Kanarian saarten tapahtumat ovat nostaneet laittoman maahanmuuton jälleen otsikoihin. Unionin käytössä olevia keinovalikoimia on tutkittava laajasti mukaan lukien yhteisistä linjauksista sopiminen laillisesta maahanmuutosta.

Rajavalvonnan tehostaminen on vain yksi, vaikkakin tärkeä osa ratkaisua. Yhteistyön merkitystä laittoman maahanmuuton alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa ei voi liikaa korostaa. On huolehdittava siitä, että unionin yhteinen turvapaikkajärjestelmä on valmis vuoteen 2010 mennessä. Unionin on pysyttävä takaamaan suoja niille, jotka sitä tarvitsevat yhtäläisten menettelyiden ja lainsäädännön pohjalta.

Arvoisa puhemies,

Kiitän tästä tilaisuudesta esitellä Suomen puheenjohtajakauden painopisteitä. Odotan yhteistyöltämme hyviä tuloksia. Saavun mielelläni Euroopan parlamentin kuultavaksi Suomen kaudella järjestettävien huippukokousten yhteydessä.

Elämme suurten haasteiden aikaa. Unionin pitää katsoa eteenpäin ja tarttua rohkeasti uudistuksiin ja osoittaa poliittista tahtoa kehittää Eurooppaa. Uskon, että monessa asiassa oikea vastaus on enemmän Eurooppaa, ei vähemmän.

Alkavaa puheenjohtajuutta on jo ehditty luonnehtia eräänlaiseksi ylimenokaudeksi. Sen aikana hoidettaisiin vain juoksevat asiat ja valmistauduttaisiin aikaan, jolloin edellytykset tarttua unionimme suuriin kysymyksiin olisivat käsillä. On kuitenkin sanottava selkeästi, että vaikka Euroopan Unionissa olisikin tiettyä odottelevaa mielialaa, muu maailma ympärillämme ei pysähdy. Olisi väärin yhteisen Eurooppamme tulevia sukupolvia kohtaan, jos ummistaisimme silmämme historiallisilta haasteiltamme ja jäisimme odottelemaan aikaa parempaa. Se aika on tässä ja nyt.

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *