Komissiolta uusia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi maailmanlaajuisesti
Komissio hyväksyi tänään uuden aloitteen ilmastonmuutoksen torjumiseksi maailmanlaajuisesti. Uuden direktiiviehdotuksen avulla Euroopan yritykset voivat toteuttaa päästöjä vähentäviä hankkeita kaikkialla maailmassa ja muuntaa näin saadut päästövähennykset päästöoikeuksiksi Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä. Ehdotus perustuu ns. markkinapohjaisille joustomekanismeille yhteistoteutukselle ja puhtaan kehityksen mekanismille joista sovittiin Kioton pöytäkirjassa. Näiden mekanismien tavoitteena on saavuttaa maailmanlaajuiset päästövähennystavoitteet kustannustehokkaasti ja siirtää edistyksellistä teknologiaa muihin teollisuus- ja kehitysmaihin.
"Tänään tehty ehdotus ja Euroopan parlamentissa hiljattain hyväksytty päästökauppajärjestelmä ovat todisteita EU:n voimakkaasta sitoumuksesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja panna täytäntöön Kioton pöytäkirja", sanoi ympäristöasioista vastaava komissaari Margot Wallström. "Niiden avulla päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti, ja ne vahvistavat Kioton pöytäkirjan asemaa tärkeimpänä monenkeskisenä välineenä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tämä aloite tukee myös Kioton pöytäkirjan voimaan saattamista, koska se näyttää muille, millaisia etuja pöytäkirjan ratifioinnilla voidaan saavuttaa ja kuinka kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaalla tavalla."
Yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi
Yhteistoteutus (JI) ja puhtaan kehityksen mekanismi (CDM) ovat Kioton pöytäkirjassa luotuja mekanismeja, joiden avulla eri maat voivat toteuttaa osan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevista sitoumuksistaan kehittämällä päästövähennyshankkeita muissa maissa. Yhteistoteutushankkeita voidaan toteuttaa maissa, joille on Kioton pöytäkirjassa määrätty määrällisiä päästövähennystavoitteita, eli teollisuusmaissa. Puhtaan kehityksen mekanismin hankkeita toteutetaan kehitysmaissa, joille ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita. Molemmissa hanketyypeissä siirretään kohdemaahan ympäristöä säästävää teknologiaa, joka auttaa niitä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita.
Kolmas Kioton pöytäkirjassa luotu markkinapohjainen joustomekanismi on maiden välinen päästökauppa. Kaikkien kolmen mekanismin perusajatuksena on, että kasvihuonekaasupäästöt ovat maailmanlaajuinen ongelma ja osa vähennyksistä voidaan toteuttaa siellä, missä kustannukset ovat alhaisimmat. Näiden mekanismien soveltaminen aloitetaan vuonna 2008, jos Kioton pöytäkirja tulee odotusten mukaisesti siihen mennessä voimaan.
EU:n päästökauppajärjestelmä
Kioton pöytäkirjan joustomekanismien pohjalta ja tietoisena kasvihuonekaasupäästöjen huutavasta vähennystarpeesta EU on päättänyt käynnistää sisäisen päästökauppajärjestelmän vuodesta 2005 alkaen. Järjestelmässä rajoitetaan hiilidioksidipäästöjä monilla teollisuudenaloilla, mm. sähköntuotannossa, ja luodaan niitä koskeva sääntelykehys. Paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttaville yrityksille annetaan vuosittain päästöoikeuksia kansallisten jakosuunnitelmien perusteella, ja niiden edellytetään pitävän päästönsä niille annettujen päästöoikeuksien asettamissa rajoissa. Jos yritykset vähentävät päästöjään alle niille asetettujen rajojen, ne voivat myydä ylimääräiset päästöoikeutensa muille yrityksille tai käyttää ne itse myöhemmin. Päinvastoin päästörajansa ylittävät yritykset voivat joko investoida päästöjä vähentävään teknologiaan tai ostaa päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia markkinoilta sen mukaan, kumpi tulee niille edullisemmaksi. Näin EU:n järjestelmä mahdollistaa päästöjen vähentämisen taloudelle alhaisimmin kustannuksin.
Yhteistoteutuksen ja puhtaan kehityksen mekanismin liittäminen päästökauppaan
Tänään tehty ehdotus mahdollistaa lisäksi sen, että päästöjä voidaan vähentää toteuttamalla päästövähennyshankkeita missä tahansa maailmassa. Hankkeista on saatava ilmastonmuutoksen torjuntaan todellisia, mitattavissa olevia ja pitkän aikavälin hyötyjä, jotka tarkastetaan Kioton pöytäkirjan mukaisesti. Jäsenvaltiot saavat tällaisten tarkastusten perusteella muuntaa hankkeista saadut hyvitykset päästöoikeuksiksi Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä, jolloin niillä voidaan käydä kauppaa.
Ehdotuksen avulla komissio voi varmistaa, ettei EU:n päästövähennystavoitteita saavuteta yksinomaan hankkeiden kautta. Järjestelmää tarkastellaan uudelleen sitten, kun yhteistoteutus- ja puhtaan kehityksen mekanismin hankkeilla saavutetut päästövähennykset vastaavat kuutta prosenttia kaikista päästökauppajärjestelmässä kaupankäyntijaksolle 20082012 myönnetyistä päästöoikeuksista. Jos tällainen tarkastelu tehdään, siinä harkitaan ylärajan asettamista kaupankäyntijakson loppuajaksi hankemekanismeista saaduille päästövähennyksille, jotka voidaan muuntaa päästöoikeuksiksi. Tällaisen määrällisen rajan asettaisi komitea, joka käsittelee EU:n päästökauppaan liittyviä kysymyksiä ja jossa jäsenvaltiot ovat edustettuina.
Ydinala ja "hiilinielut" on jätetty Kioton pöytäkirjan mukaisesti ehdotuksen ulkopuolelle. Hiilinielut, eli hiilidioksidia sitovat metsät, ovat olleet kansainvälisellä tasolla kiistanalainen kysymys, koska niiden avulla ei siirretä teknologiaa, ne ovat luonnostaan väliaikaisia ja muuttuvia eikä hiilinielujen päästöjensitomiskyvystä ole täyttä varmuutta. Kansainväliset neuvottelut siitä, millaiset metsityshankkeet voitaisiin ottaa lukuun, ovat vielä kesken.
Tänään ehdotetut toimenpiteet on todettu erityisen kustannustehokkaiksi Euroopan komission maaliskuussa 2000 käynnistämässä ilmastonmuutosohjelmassa (ECCP), jonka tavoitteena on auttaa EU:ta yksilöimään ja kehittämään asianosaisten kanssa toimenpiteitä, joiden avulla Kioton pöytäkirjan mukainen tavoite voidaan saavuttaa.
Toimenpiteiden odotetaan vähentävän EU:n päästökauppajärjestelmään osallistumisesta aiheutuvia kustannuksia noin 25 prosenttia.
(Komission lehdistötiedote 23.7.2003)
Kuukauden teema Heinäkuu 2003: Päästökaupan kipukohdat
