Tämä blogisarja on päivittäistä reflektointia ja irtiottoja ev.lut.seurakuntien joulukalenterin tekstien pohjalta. Varsinaisen joulukalenterin tekstit on laatinut kirjailija Antti Nylén. Tässä linkissä kerron, miksi aloin kirjoittaa varjokalenteria.
1. luukku: Ensimmäinen adventti. Pöytä tyhjäksi! Jokin uusi alkaa nyt.
MITÄ SE ON: Joulukuun ensimmäinen päivä osuu nyt heti ensimmäiseen adventtiin. Astumme adventin, odottamisen aikaan, ja samalla alkaa uusi kirkkovuosi. Adventus Domini, Herran tuleminen, viittaa kahteen asiaan: Jeesuksen syntymään ja hänen paluuseensa aikojen lopussa. Jumalan kansan odotus koskee molempia. Viesti on: havahdu odottamaan, varaudu yllättymään.
Raamatun Messias-ennustuksissa ajatus havahtumisesta ja heräämisestä muutokseen on läsnä lukemattomina ilmaisuina: raivatkaa pois kivet, tasoittakaa polut, tulkoot mutkat suoriksi ja louhikot tasaisiksi teiksi. Kohotkaa laaksot, vajotkaa kukkulat, avartukaa ovet, kohotkaa korkeiksi portit, – tai kuten me suomalaiset sanoisimme: pois tieltä risut ja männynkävyt – nyt tulee jotain tavatonta, ja meidän on ymmärrettävä, että se mitä tulee, ei mahdu vanhoihin raameihin ja entisiin ajatusmalleihin. Valmistautukaa yllättymään. Valmistautukaa ottamaan vastaan Herra, hän tulee raamit kaulassa ja muuttaa kuviomme. Hän rikkoo ennakkokäsityksemme. Sellainen Jumala on.
Nylén sanoo saman asian: Pöytä tyhjäksI! (Hän voisi tietenkin käyttää myös kulunutta sanontaa ’pöytä puhtaaksi’, mutta juuri siksi ei ehkä voi.)
Useille meistä joulu on vuoden kiireisintä aikaa, mutta haastan itseäni ja sinua ajattelemaan uudelleen: eikö kiire olekin ajalle tehtyä väkivaltaa? Eikö juuri nyt meidän, jotka olemme rakentaneet elämäämme omat aikataulumme, käytävämme, ovemme ja porttimme, eikö meidän ole aika hätkähtää ja kuulla Herran sana: Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet! Kirkkauden kuningas tulee. Hän muuttaa kaiken.
Maanantaina 2.12. avaan toisen selitysluukun.
