Kirjallisesti vastattava kysymys E-014304/2013
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Eija-Riitta Korhola (PPE), Sari Essayah (PPE), Sirpa Pietikäinen (PPE), Petri Sarvamaa (PPE), Nils Torvalds (ALDE), Liisa Jaakonsaari (S&D), Anneli Jäätteenmäki (ALDE), Hannu Takkula (ALDE), Sampo Terho (EFD), Satu Hassi (Verts/ALE), Tarja Cronberg (Verts/ALE) ja Mitro Repo (S&D)
Aihe: Päätös alueellisen LNG-terminaalin sijoituspaikasta
Komissio julkaisi lokakuussa 2013 luettelon yleisen edun mukaisista energia-alan infrastruktuurihankkeista, jotka ovat oikeutettuja rahoitustukeen Verkkojen Eurooppa -välineen kautta. Baltian energiamarkkinoiden yhteenliittämissuunnitelma (BEMIP) määriteltiin siinä ensisijaiseksi kaasukäytäväksi (1) , jolla päästään eroon alueen eristyneestä asemasta, monipuolistetaan toimituksia ja parannetaan toimitusvarmuutta. Suomella, joka on suurin alueellinen kaasumarkkina-alue ja yksi EU:n syrjäisimmistä markkinoista, on luettelossa kaksi hanketta: Suomen ja Viron välille rakennettava kaasuputki Balticconnector ja nesteytetyn maakaasun (LNG) suuri alueellinen terminaali Finngulf LNG. Kolme kilpailevaa terminaalihanketta sijaitsevat Virossa ja Latviassa.
Tammikuussa 2013 BEMIP-suunnitelmaa käsittelevä alueellinen tilapäinen työryhmä myönsi Finngulf LNG -hankkeelle korkeimman luokituksen (2) ja totesi, että se vastaisi parhaiten alueellisiin tarpeisiin. Marraskuussa 2012 energia-asioiden pääosaston (3) tutkimuksessa vahvistettiin, että suurimpien kaasuasiakkaiden lähellä Suomessa sijaitseva hanke olisi kaikkein hyödyllisin huipuntasausjärjestelyjen ja kantaverkon ulkopuolisille markkinoille pääsyn kannalta.
Tämän huomioon ottaen:
1. Katsooko komissio, että LNG-terminaalin sijoituspaikkaa koskevan päätöksen olisi perustuttava yksinomaan tiukasti asiaperustaiseen taloudelliseen ja tekniseen analyysiin? Jos näin on, mitä muita tietoja komissio edellyttää edellä mainittujen analyysien lisäksi?
2. Voiko komissio vahvistaa, että Balticconnector-kaasuputkihankkeeseen tarvittaisiin huomattavasti lisää investointeja ja että sen toimintakustannukset kasvaisivat merkittävästi, jos muista terminaalin vaihtoehtoisista sijoituspaikoista pyrittäisiin toimittamaan Suomeen sama määrä kaasua kuin Finngulf LNG voi toimittaa?
3. EU pyrkii lopettamaan energiasaarekkeiden syrjäisen aseman. Balticconnector-kaasuputki on tässä suhteessa merkittävässä roolissa. Ovatko kaikki hankkeen kehittäjät osoittaneet yhtäläistä omistautuneisuutta Balticconnector-kaasuputken rakentamiseen?
4. Millaisella aikataululla Itämeren alueen suuren alueellisen terminaalin lopullista sijoituspaikkaa koskeva päätös tehdään?
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston 17. huhtikuuta 2013 antama asetus (EU) N:o 347/2013 Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista.
2) Methodology for project assessment, Booz&Co, 7. tammikuuta 2013.
3) Analysis of costs and benefits of regional liquefied natural gas solution in the East-Baltic Area, including proposal for location and technical options under the Baltic Energy Market Interconnection Plan, DG Energy, 20. marraskuuta 2012.
FI
E-014304/2013
Günther Oettingerin
komission puolesta antama vastaus
(10.2.2014)
1. LNG-terminaalin toteuttaminen vähentää osaltaan merkittävästi Baltian maiden eristyneisyyttä, mikä on EU:n energiapolitiikan yhtenä päätavoitteena. Terminaalin sijaintipäätöksen olisi todellakin perustuttava tosiasioihin, ja siinä on otettava huomioon hankkeen tekninen ja taloudellinen tehokkuus.
2. LNG-terminaalihankkeiden ja Balticconnector-kaasuputken hyötyjä ja kustannuksia koskevia tietoja arvioidaan parhaillaan. Arvioinnissa muun muassa vertaillaan hankkeiden toiminta- ja investointikustannuksia.
3. Komissio on samaa mieltä siitä, että Balticconnector on tärkeä osatekijä ns. energiasaarekkeiden eristyneisyyden vähentämisessä. Suomalainen siirtoverkonhaltija on toimittanut Balticconnectorin yhteiseen etuun liittyvien hankkeiden valintamenettelyyn LNG-terminaaleista erillisenä hankkeena.
4. Komissio on toiminut aktiivisesti helpottaakseen osapuolten välisiä keskusteluja, jotta kompromissiratkaisuun päästäisiin. Ratkaisuun pyritään tulevien kuukausien aikana.
