Komissio vastasi Korholan kysymykseen koskien EU:n ja USA:n ilmanlaatustandardeja

17.1.2014

Kirjallisesti vastattava kysymys E-013193/2013

komissiolle

työjärjestyksen 117 artikla

Eija-Riitta Korhola (PPE)

Aihe:            EU:n ja USA:n ilmanlaatustandardit

Vaikka monien ilmansaasteiden päästöt ovat Euroopassa vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, Euroopan ympäristöviraston tutkimuksen mukaan lähes jokainen Euroopan kaupungeissa asuvista altistuu vaarallisen huonolle hengitysilmalle, joka voi johtaa muun muassa hengitysteiden sairauksiin, sydänongelmiin ja eliniänodotteen laskuun. Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat liian korkeita, ja erityisesti otsonin, typpidioksidien ja hiukkasten aiheuttama ilman saastuminen aiheuttaa vakavia terveysriskejä.

EU:n alueella kuolee ilmansaasteiden takia ennenaikaisesti jopa 430 000 ihmistä, ja ilmansaasteista aiheutuvien sairauksien hoitoon kuluu vuosittain miljardeja euroja. Lisäksi ilmansaasteet aiheuttavat mm. happosateita, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä sekä vahinkoa rakennuksille ja materiaaleille. Ilman saastumisen syitä ovat esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa sekä teolliset prosessit, maatalous ja jätehuolto.

Tästä johtuen ilmanlaatua parantavat toimet hillitsevät usein myös ilmastonmuutosta, joten saasteita rajoittavien toimenpiteiden hyödyt voivat olla mittavia. Esimerkiksi Kiinan kasvihuonekaasupäästöjen kasvun hidastumisen yhtenä tekijänä nähdään voimakas panostaminen ilmanlaadun parantamiseen. Myös USA:ssa päästöt ovat nopeasti vähentyneet ja ilmanlaatu vastaavasti parantunut viime vuosina.

Onko komissiolla uusia päivitettyjä tutkimuksia siitä, miten EU:n ilmanlaatustandardit vertautuvat USA:n ilmanlaatuvaatimuksiin?

Miten vertautuvat erityisesti keskeiset päästöt, kuten rikki, typpi, pienhiukkaset, otsoni?

Miten komissio aikoo puuttua ilmanlaatuongelmaan, varsinkin kun on esimerkkejä siitä, että EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset toimet ovat paikoin huonontaneet ilmanlaatua, esimerkiksi polttoainevalintojen kautta?

 

FI

E–013193/2013

Janez Potočnikin

komission puolesta antama vastaus

(17.1.2014)

Ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian uudelleentarkastelun[1] yhteydessä komissio vertasi EU:n ilmanlaatuvaatimuksia[2] muun muassa Yhdysvaltojen vastaaviin vaatimuksiin[3] ja Maailman terveysjärjestön[4] ohjearvoihin. Tulokset esitetään seuraavassa taulukossa.

 

	SO2, µg/m3 keskimäärä tunnissa	NO2, µg/m3 keskimäärä vuodessa	PM2.5, µg/m3 keskimäärä vuodessa	O3, µg/m3 keskimäärä 8 tunnissa
EU	350	40	25	120
Yhdysvallat	200	101	12	150
WHO	500a	40	10	100

Huomautus: ^a Luvut ilmaistaan 10 minuutin mittausten keskimääräisinä µg/m³-pitoisuuksina.

Uudelleentarkastelua valmistellessaan komission yksiköt pyrkivät yhdessä varmistamaan ilmasto- ja energiapolitiikan sekä ilmanlaatupolitiikan välisen johdonmukaisuuden. Uudelleentarkastelun perusteella komissio on hyväksynyt uuden ilmanlaatua koskevan säädöspaketin, johon sisältyy useita toimenpiteitä, joilla vahvistetaan olemassa olevan ilmanlaatua koskevan lainsäädännön noudattamista, sekä ehdotetaan uusia keskipitkän aikavälin tavoitteita ilmansaasteiden vähentämiseksi.

[1]     http://ec.europa.eu/environment/air/review_air_policy.htm