Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, mutta haluaisin jatkaa vielä eilistä Turkki-teemaani ja selittää, miksi on erityisen tärkeää, että tämä mietintö meni läpi. Kun ilmaisumuodot ovat kehittyneet, tavalliset ihmiset ovat yhä useammin tiedottajina maiden poliittisesta tilanteesta. Käsityksemme ilmaisu- ja lehdistönvapaudesta on muututtava samalla.
Turkin protestien aikana nuoria twiittaajia on pidätetty ja sosiaalista mediaa on kuvailtu uuden ajan riesana. Se on kuitenkin pysyvä osa nykyajan kommunikaatiokenttää. Toivonkin, että EU ottaa tämän huomioon sekä ulko- että sisäpolitiikassaan. Päätöslauselmassamme lukee selkeästi, että hallitukset ovat itse vastuussa lehdistö- ja tiedotusvapauden takaamisesta, mutta kun voimme auttaa kumppaneitamme, Turkki on esimerkki maasta, joka on EU:n hakijamaa, mutta jonka mediavapaus on huonontunut viime vuosien aikana. Miksi emme ole puuttuneet tähän aikaisemmin? Turkki on sijalla 154 päätöslauselman liitteenä olevassa listassa. Libya, Zimbabwe, Kongon demokraattinen tasavalta ja Burma sijoittuvat sitä ennen.
