Minun sydäntäni särkee kollegani Mitro Revon puolesta. Pidän epäoikeudenmukaisena ja vääränä sitä tapaa, jolla häntä nyt lyödään nimettömyyden suojasta. Suomella on vain 13 europarlamentaarikkoa. He kaikki tekevät tärkeää – ja erilaista – työtä eri valiokunnissa. Miksi meillä niin helposti lyödään ja häpäistään niitä jotka yrittävät parastaan? Sitä on aivan mahdoton kunnioittaa silloin, kun se tapahtuu nimettömänä.
Näen tässä suuren määrän suvaitsemattomuutta. Mitro Repo on eloisa karjalainen, tulee lähelle, on sydämellinen ja lämmin eikä suostunut nielemään seivästä ottaessaan papinkaavun – eikä tehnyt sitä mepinkaavunkaan vuoksi. Kansa rakasti häntä vallattomana pappina. Miksi hänen nyt pitäisi muuttua? Miksei meille mahdu yhtä Mitro Repoa?
Ongelmallisinta näissä tapauksissa on se, että ”häirintä” tapahtuu kokijan pään sisällä, eikä välttämättä missään muualla. Kerron esimerkin. Eräs Brysselinlobbari huomasi eräillä kokkareilla korkokenkäni ja sanoi yksinkertaisesti näin: ”Vau, miten upeat kengät sinulla Eija-Riitta on. Ne näyttävät toooodella hyvältä.” Minä tietenkin vain hymyilin iloisena – ei ollut tarkoituskaan pilata kokonaisuutta ankeilla kopuskoilla. Naiskollega vieressäni ärähti: ”Mitä seksuaalista häirintää tämä on?” Se ei ollut käynyt edes mielessäni.
Kuka oli oikeassa? Kuka määrittelee?
Älkää teloittako ketään turhaan.
Kiva että puolustusta löytyy yli puoluerajojen! Metron asia lienee niin veteenpiirretty viiva, että kukin voi nähdä saman asian niin omalla tavallaan.
Hei Eija-Riitta!
Mitä olet mieltä siitä, että sinut rankattiin A-studion listassa toiseksi huonoimmaksi suomalaismepiksi? Mistä luulet tämän johtuvan?
Nämä ovat makuasioita, mutta meppien aktiivisuustilastoissa olen loistanut kärjessä koko meppikauteni ajan, ja toisenlaisiakin tuloksia on luettu yllin kyllin. Vuosi sitten uutisoitiin että Korhola ja Haglund aktiiviisimmat. Tämä kysely perustui toimittajien subjektiivisiin arvioihin (osa palautteesta oli aivan asiatonta ulkonäköön liittyvää kommetointia), ja niissä näkyy varmaan eniten se, että nyt puhutaan vain taloudesta. Minä keskityn edelleen omien valiokuntieni asioihin enkä edes yritä teeskennellä että hallitsisin ECONin agendaa.
Toinen syy on, että viime aikoina en ole blogannut väitöskirjatyön takia, ja tämä (/sinänsä vapaaehtoinen homma, jota harvat tekevät) on kai tulkittu niin, että olisin vährmmän aktiivinen. En suinkaan ole, vaan suuntaan energiani nyt toisin.
Vedän sisämarkkinoiden tämän hetken tärkeintä raporttia Roamingista, ja kaksi vuota sitten sain MEP Awardin, edeleen ainoana suomalaisena ja kilpailun historian suurimmalla äänimäärällä. En osaa kommentoida enempää – totta kai on aina viisasta ottaa palautteesta opikseen.
Kiitos kun puolustit julkisesti Repoa. Toimittaja käyttäytyi sikamaisesti, tarkoituksena oli vain teilata henkilö (mies). Itse parlamenttityö jäi taka-alalle. Toivon toki, että Mitro Repo ei itse anna aihetta moiseen.
Hieno kannanotto Eija-Riitta. Kuulostaa älykkään itsevarman naisen puheelta. Olen samaa mieltä kanssasi, että suuri osa naisista kokee normaalit kehut häirintänä. On todella suuri sääli, ettei naisia voi enää kehua ilman luuloja, että yrittää iskeä.
Kuka opettaisi naiset taas ottamaan kehut kehuna? Ihmiset voivat ihailla maisemaa, autoa tai maalausta ilman seksuaalista tarkoitusta, muttei naista.
Kiitos Eija-Riitta Korhola kirjoituksestasi. Tänään juttelin erään hyvän ystäväni kanssa samasta asiasta ja melkein jopa samoin sanankääntein.
Kiitos mielipiteestäsi tärkeästä asiasta, Häpäisijöiden maa.
Eikö tosiaan Suomeen mahdu yhtä Mitroa!
Jos joku kommentti tai kosketus tuntuu epämiellyttävältä, eikö siitä pitaisi heti mainita ja asia on sillä selvä.
Nyt vaan jälkeenpäin nimettämänä puskista jupistaan. Ei me näin päästä asiassa yhtään eteen päin.
Esa
On täysin ulkopuolisena lähes mahdotonta sanoa, mitä oikein täsmällisesti ottaen on tapahtunut ja mitä Mitro Repo on tehnyt. On kyllä niinkin, että nimettömyyden suojasta on helppo heittää kaikenlaisia väitteitä. Esimerkiksi äskettäinen Mauri Pekkarisen ympärille noussut kohu lähti liikkeelle siitä, että muutama nainen kyseisestä tilaisuudesta irrotti asiayhteydestään Pekkarisen lausumat sanat ja sai niillä kohun aikaiseksi. Jokainen Ylen tallenteen tilaisuudesta katsonut näkee, ettei mitään sen ihmeempää tapahtunut. Pekkarinen yritti vain keventää tunnelmaa. Olisiko Mitro Revon kohdalla käynyt hieman vastaavalla tavalla.
Olen jonkin verran lueskellut eri palstojen keskusteluja Mitro Revosta. Tämä voi mennä nyt pieleen, mutta jotenkin näitten tekstien perusteella on saanut sellaisen kuvan, että suomalaiseksi mieheksi Mitro Repo on ehkä vähän ”hössöttäjä”. Mutta onko hössöttäminen rikos, kuten on seksuaalinen ahdistelu. Ehkäpä Mitro Repo mielellään halailee naisia ja kenties nuoret naiset eivät pidä siitä, että hieman ylipainoinen keski-ikäinen mies heitä halaa. Toisaalta kyllä minuakin, suhteellisen nuorta miestä, monet ylipainoiset jo keski-iän ylittäneet naiset ovat tulleet halaamaan. Niin ja joskus joku on jopa puristanut takapuolesta. En ole toistaiseksi tehnyt rikosilmoitusta.
Muistan lukeneeni joskus Eija-Riitta Korholan kirjoittaneen, että hän työskenteli aiemmin työpaikassa, jossa esimiesasemassa oleva teki seksuaalisen ehdotuksen. Tuolloin hän koki tilanteen ahdistavaksi, koska kyseessä oli esimies. Jos asiasta valittaa, mikä on tulevaisuus kyseisessä firmassa. Toisaalta Korhola kirjoitti samassa yhteydessä europarlamentaarikosta, joka oli pyytänyt Korholaa viettämään yön kanssaan. Tästä tapahtumasta Korhola kirjoitti, että hän ei kokenut sitä samalla tavalla ahdistavaksi, koska kyseessä oli ”tasaveroinen” ihminen, jolle hän saattoi helposti sanoa ei.
Korhola kirjoittaa, että usein häirintä tapahtuu kokijan pään sisällä, eikä välttämättä missään muualla. Ikävintähän tässä on se, että näitten ”pään sisäisten” häirintöjen varjoon jää se oikea häirintä, joka pitäisi ehdottomasti kitkeä pois. Onneksi kuitenkin suomalaisista naisista suurin osa on Korholan kaltaisia täysin tervejärkisiä.
Olet oikeassa, ulkopuolisen on vaikeaa sanoa, mutta minä ainakin voin vakuuttaa että Mitron puhetavassa on kyse hurtista huumorista ja rennosta läheisestä tyylistä, enkä itse ole havainnut mitään sellaista, mitä voisi tulkita asiattomaksi ehdotteluksi. Mitro on vallaton ja hauska tyyppi, ei härski ehdottelija. Itse hahmotan niin, että ahdisteluun liittyy tavalla tai toisella valtaelementti, valta toisen elämään. Minä en itse kiusaannu helposti. Kun aikoinaan kieltäydyin esimiesasemassa olevan pomon lähentelystä, jouduin miettimään kostautuuko tilanne työpaikan menettämisenä. Jonkun kollegan innostunut ihailu ei sen sijaan ole mikään ongelma – kyllä aikuinen ja vapaa ihminen voi sanoa aina ei.
Olet oikeassa Eija-Riitta. Stillerin vetämässä ohjelmassa nuori vasemmistoradikaali Atlas Saarikoski ja ”sivistys”toimittaja Tuomas Enbuske ruotivat Revon tapausta kovin sanoin ja syyttivät suoraan sovinimista ja vihjailivat Revon käyttäytyneen ala-arvoisesti alaikäisiä tyttöjä kohtaan aina. Surullisinta oli, että molemmilta unohtui täysin oikeusvaltioperiaate: ”Syytön kunnes toisin todistetaan”. Tämä on mielestäni yleistynyt ja siihen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.