Arvoisa puhemies, ensi viikolla vietetään vainojen uhrien muistopäivää, joka luonnollisesti linkittää mielikuvamme menneisyyteen Auschwitziin. Oli hyvä, että hyväksymämme päätöslauselma tuo meidät tähän päivään, huomaamaan meidän aikamme marttyyrit. Lähtökohta on, että uskonnonvapauden tulee koskea kaikkia uskontoja.
Kristittyjen kokeman vainon erillinen esiin nostaminen ei johdu puolueellisuudestamme. Se johtuu siitä, että tämä suurin vainottujen ryhmä unohdetaan Euroopassa helpoimmin. On aika korjata tämä virhe, kun tiedämme, että viime vuosisadalla kristittyjä kuoli uskonsa vuoksi enemmän kuin aikaisempina 1 900 vuotena yhteensä. 75 prosenttia uskontonsa vuoksi tapetuista on kristittyjä.
Open Doors International -järjestö on listannut kymmenen maata, joissa kristityt kohtaavat eniten väkivaltaa maailmassa. Listan kärkisijalla ovat Pohjois-Korea, Iran, Saudi-Arabia, Somalia, Malediivit, Afganistan, Jemen, Mauritania, Laos ja Uzbekistan, mutta lista jatkuu pitkälle. Arviolta 100 miljoonaa kristittyä kohtaa päivittäin väkivaltaa uskontonsa vuoksi.
On selvää, että hyväksymästämme päätöslauselmasta on seurattava jotakin konkreettista. EU:n ulkosuhdehallinnon on tartuttava uskonnonvapauden puutteisiin määrätietoisesti. Ulkopoliittisiin sopimuksiimme kolmansien maiden kanssa täytyy sisällyttää lauseke uskonnonvapaudesta ja vastavuoroisuudesta. Uskonnonvapaudesta puhuminen on ihmisoikeuksien edistämisen kannalta aivan keskeinen asia, sillä se on ihmisoikeuksien lakmustesti: sanan- ja ilmaisunvapaus sekä kokoontumisenvapaus ovat ihmisoikeuksien ydintä
