Hyvää Riitanpäivää! Kaikille palindromien ystäville todetaan, että tänään on sopusuhtaisen näköinen päivämäärä 01-02-2010. Seuraava sentapainen on vasta 01-11-10, joskin eri tekniikalla. Sitä seuraava on 11-02.2011 ja 21-02-2012, jolloinka jo tiedämme, kuka on Suomen seuraava presidentti.
Nykyinen presidenttimme on ilmaissut mieliharminsa Kokoomuksesta, jonka hän katsoo kaunaantuneen vaalituloksesta: siksi Kokoomus riisuu presidentiltä valtaoikeuksia.
Argumentti ei ole kovin rationaalinen – jopa voisi käydä mielessä, että onko sen esittäjä kaunaantunut niukasta vaalituloksesta, jossa voitto ei tullutkaan kuin Manulle illallinen, heti ensimmäisellä kierroksella. Mutta tuota en tiedä.
Tiedän kuitenkin, ettei ole mikään erityinen Kokoomuksen etu riisua presidentiltä valtaa – sehän kostautuu ensimmäisenä todennäköisesti juuri kokoomuslaiselle presidentille. Kyse on kuitenkin kokoomuslaisesta ajattelusta, epämiellyttävienkin faktojen tunnustamisesta.
Valtaa ei sirotella taivaasta, se jaetaan. Jos toinen saa sitä lisää, se on joltakin pois. Tämä poliittisen tomintaympäristön muutos ja jäsenyys Unionissa, joka on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen, on vallanjaon tuskan takana.
Itsekin sympatiseeraan Halosen ja Niinistön linjaa prosedentin valtaoikeuksissa – en vain ole varma onko se linja enää mahdollinen. Mutta mitä sekoilevampaa on hallitustyöskentely ja sen johto, sen kipeämmin moni kaipaa tervaskantoa Mäntyniemeen.
Etenkin kun politiikka on lajina yhä kasvojakuluttavampaa.
Huomenna menen Washingtoniin vuotuiselle rukousaamiaselle ja näen Obaman toistamiseen. Siitä tuonnempana lisää, mutta edellisvuoden kokemuksia voi verestää näistä linkeistä:
Rukousaamiaisella Blair ja Obama
Tony veti välistä – ja suututti Gordonin
Turvatoimet pettivät
