Helsingin Kokoomusnaisten 90-vuotisjuhla

MEP Eija-Riitta Korhola 24.01.09
Helsingin Kokoomusnaisten 90-vuotisjuhla

Rakkaat juhlivat Kokoomusnaiset, hyvät läsnä olevat herrasmiehet,

Minulla on ilo tervehtiä juhlivaa yhdistystämme ja tuoda samalla onnitteluterveiset puolueen puheenjohtaja Jyrki Kataiselta.

Kun me Helsingin Kokoomuksen naiset juhlimme 90-vuotista taivalta, teemme sen historiallisissa tunnelmissa. Yli 25 prosentin kannatus ilahduttaa mutta se tekee myös nöyräksi. Erityisen nöyräksi ennätystuloksen tuleekin meidät tehdä kun elämme taloudellisesti raskaita aikoja: kaikki se poliittinen lihasvoima ja kansalta saatu tuki on valjastettava ongelmien ratkaisuun, enemmän kuin koskaan.

Mikä on Kokoomuksen menestyksen salaisuus? Sitä lienee pohtinut moni kilpailijammekin ja haluaisi mielellään viitata ulkoisiin syihin: viisaasti valittuihin mainostoimistoihin, hyvin muotoiltuihin ja hyvin haistettuihin vaalikampanjoihin, hyvään kykyyn lukea yhteiskunnan signaaleja ja vastata niihin rohkealla tavalla sekä kykyyn arvioida riskit oikein. Ja voi näin ollakin, sillä politiikkahan on merkittävässä määrin kommunikaatiota. Mutta kyse ei ole siitä. Ne ovat ehkä menestyksen välttämättömiä ehtoja mutta ne eivät ole menestyksen riittäviä ehtoja. Väitän, että me emme juhli täällä tänään Kokoomuksen menestystä ja pitkää historiaa näistä syistä. Varsinaiset syyt ovat syvemmällä.

Niistä syistä on hyvä muistuttaa. Tärkein on tässä: Kokoomus on ennen kaikkea arvopuolue. Näin on aina ollut. Puolueemme on jo 90 vuoden ajan pyrkinyt vaikuttamaan yhteiskuntamme kehitykseen omasta mielestämme kestävimpien ja oikeiden arvojen pohjalta, periaatteella arvot ensin, keinot sitten. Juuri sitä arvopuolue tarkoittaa. Mitä merkitystä tällä on? Väitän, että juuri tällä on huikea ja ratkaiseva merkitys, kun eletään maailmassa, joka on voimakkaassa muutostilassa.
Arvopuolueen tilanne on hyvin erilainen kuin sen puolueen, joka on sitoutunut keinoihin, ja muuttuu maailma miten vain, samoissa keinoissa ja resepteissä pysytään. Keinopuolueen edustajan vaikeus on siinä, että vaikka kyseiset keinot tuottivat joskus hyvää jälkeä, ne eivät välttämättä tee sitä enää. Muuttuneissa olosuhteissa, entistä avoimemmassa taloudessa tai erilaisten uhkien muuttuessa toisenlaisiksi lopputulos voi olla aivan toinen kuin toivottiin. Se nakertaa oman viestin uskottavuutta. Kokoomuksen yksi tunnuslause onkin ollut: Niin kauan on toivoa, kun on rohkeutta muuttua. Juuri siitä on kyse.

Kokoomus on oikea puolue sille joka on havainnut, että maailma muuttuu – tämä arvoihin sitoutunut puolue ei ole koskaan hirttäytynyt keinoihin eikä betonoinut politiikan agendaansa. Muuttuvassa maailmassa politiikan keinot ovatkin kertakäyttötavaraa, ja ne muuttuvat rasitteiksi silloin kun oikeudenmukaisuuden vaatimus ja hyvinvoinnin toteuttaminen vaatisi ihan toisenlaisia toimenpiteitä. Kannattaakin varoa sellaista politiikkaa, jonka retoriikka on sadan vuoden takaa, ja jossa juhlapuheissa vastustetaan asioita, joita todellisuudessa toteutetaan. Sellainen tuottaa yleensä vain poliittista skitsofreniaa ja maailmankatsomuksellisia pakkoliikkeitä.

Winston Churchill (1874-1965) sanoi erään mielenkiintoisen määritelmän: ”Fanaatikko on ihminen, joka ei osaa muuttaa mieltään eikä aio muuttaa puheenaihettaan.” Churchillin lause on paitsi oikein kelvollinen fanaatikon määritelmä, se kelpaa myös terveelliseksi varoitukseksi. Puheenaiheita olisi hyvä vaihtaa jo sen varmistamiseksi, ettei fanaatikon rooli lankea takakautta, huomaamattaan. Arvopuolueella on varaa vaihtaa puheenaiheita, mutta arvoistaan, joita ovat vapaus, vastuu ja demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen, se ei tingi.

Puheenjohtajamme Jyrki Katainen totesi tänään puoluevaltuuston kokouksessa, että juuri nyt on arvojen aika. Ne eivät ole vain hyviä päiviä varten. Se on täsmälleen näin. Arvot ovat arvoja juuri siksi, että ne kantavat meitä sekä hyvinä että huonoina aikoina.

Toisena kokoomuksen menestyksen salaisuutena, arvojen korostamisen lisäksi, pidän sitä nöyryyttä, jonka tarpeellisuutta puoluejohtajamme Katainen on usein alleviivannut. Nöyryys on oikea asenne, jos haluaa pysyä kuulolla ja olla aidosti yhteiskunnan ja ihmisten palveluksessa – ja sitä politiikan pitää olla. Ei siis anneta tämän hetken menestyksen kaventaa näkökenttäämme ja tehdä meitä ylimielisiksi – siihen ei ole mitään aihetta, sillä valta on kansalta saatu – ja siksi että käyttäisimme sitä kansan palvelemiseen.

Hyvät kokoomusnaiset, maailmanlaajuinen taloustaantuma on lyönyt laineensa Suomeen asti, ja me elämme taloudellisesti vaikeita aikoja. Puolueemme puheenjohtaja totesi tänä aamuna tilanteemme varsin rehellisesti.

Nyt tarvitaan viisasta elvytystä, kokoomuslaiselta pohjalta. Kokoomuslaisena naisena ja opiskelijoiden äitinä haluaisin ennen kaikkea nähdä, että satsaamme tulevaisuuteen, tavalla joka muuttuu sijoitukseksi, tavalla joka poikii.

Rakentamiseen ja liikkumisinfrastruktuurin sijoitettavat elvytysrahat ovat usein luonteeltaan tilapäisiä, säilyttäviä ja staattisia; ne eivät kanavoi innovaatioita, uusia hankkeita tai juurikaan säteile muille aloille.

Tutkimuksen ja kehityksen puolelle suunnattavat rahat ja hankkeet sen sijaan ovat uusia innovaatioita generoivia ja ne säteilevät useille yhteiskunnan ja yrityselämän sektoreille. Ne ovat myös uskoa, uskallusta ja toivoa luovia. Sitä paitsi ne ovat alaa, jossa naisilla on merkittävä, kasvava rooli.

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten perusinfrastruktuuri ja erityisesti fasilitointi sekä tutkimusympäristöjen ja laboratorioiden instrumentointi on Suomessa retuperällä. Samoin post-doc-vaiheen tutkijoista eli tutkijatohtoreista huolehtiminen.

Satsauksella kehitykseen ja tutkimukseen luodaan kilpailukykyistä taloutta ja työpaikkoja. Uusien puhtaiden teknologioiden kehittämisellä jarrutetaan ilmaston lämpenemistä monin verroin tehokkaammin kuin ylhäältä alas suuntautuvalla regulaatiolla ja lainsäädännöllä.

Saman on nähnyt myös USA:n uusi presidentti, joka lupasi virkaanastujaispuheessaan varustaa kymmenet tuhannet koulut, korkeakoulut ja yliopistot paremmilla luokkahuoneilla, laboratorioilla ja kirjastoilla.

Jatkamme Kokoomuksen menestyksen salaisuuksilla. Kolmas on se, että olemme onnistuneet muuttamaan mielikuvia, ja sen olemme tehneet kovalla kenttätyöllä, emme mainoskampanjoilla.

Puoluejohdossa olemme kokeneet tärkeäksi haasteeksi poliittisten myyttien riisunnan. Muutama vuosi sitten koimme suurta turhautumista siihen, että politiikan roolijako oli tehty kauan aikaa sitten eikä siinä ollut paljon sanomista. Joku sai kantaa hyvän manttelia ilmaiseksi, sai maailmanparantajan otsikoita halvalla, tekemättä juuri mitään, toinen taas, teki mitä vain, kyykytti mielikuvissa aina köyhiä. Tuntui, että oli tullut aika saada sanoa ääneen ja selvästi: huoli hyvinvoinnista tai työstä ei ole yhden suunnan yksinoikeus, ei myöskään ympäristöstä, rauhasta tai globaalista oikeudenmukaisuudesta. Olemme viime vuosina monella lailla onnistuneet uudistamaan Kokoomuksen imagoa ja ottamaan takaisin meille kuuluvan oikeuden yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja inhimillisen hyvän tavoittelussa – ja voimme todella onnitella toinen toisiamme siitä, hyvät kokoomuslaiset naiset. Olemme onnistuneet viemään pohjan pois leimaavilta vääriltä mielikuvilta ja vastanneet siihen konkreettisella työnteolla, kuuntelevalla asenteella ja ahkeralla talkootyöllä – ja kiitos kuuluu suuressa määrin uskolliselle ja sydämelliselle paikallisaktiivisuudelle – hyvin usein juuri Kokoomuksen naisten aktiivisuudelle.

Arvoisat Kokoomusnaiset, aktiivisuutta tarvitaan tänäkin keväänä. Seuraava suuri haaste on eurovaalit, jossa Kokoomuksen tavoite on uusia neljä paikkaansa, kun jaossa on yksi paikka vähemmän: Suomi saa yhteensä 13 euroedustajaa. Euroopan parlamentti on kasvattanut vaikutusvaltaansa, ja meppien mahdollisuus vaikuttaa jäsenmaissa toimeenpantavaan EU-lainsäädäntöön on joskus jopa ministereitäkin suurempi. Kokoomuksen kohdalla juuri näin on, sillä meillä on etuoikeus kuulua parlamentin suurimpaan ja vaikutusvaltaisimpaan poliittiseen ryhmään.

Tulevalla eurokaudella on tärkeitä haasteita. Ilmastonmuutoksen uhka, energian saanti ja riittävyys, ja taloudellisen laskukauden aikoina kilpailukyvyn turvaaminen ovat kansalaisten ilmiselviä, päällimmäisiä huolia. Juuri näihin me voimme vaikuttaa mitä suurimmassa määrin EU-politiikan puolella. Kokoomuksen tärkeitä arvoja ovat järkevä ja vastuullinen ympäristöpolitiikka: se on pitkälle katsovaa vastuunkantoa ja kokonaisuuksien hahmottamista, ei hurahtelua hetken trendeihin. Ilmastopolitiikassa korostamme laajan rintaman ja tehokkaiden ilmastotoimien välttämättömyyttä. Kokoomus korostaa myös isänmaallisuutta kansainvälisessä kehyksessä: yhdessä olemme vahvempia kuin yksin. Se valta jonka olemme Brysseliin antaneet, on tuotava takaisin järkevien, ei älyttömien, päätösten muodossa.

Ihmisoikeuspolitiikassa peräänkuulutamme myötätuntoista ja tiukkaa ihmisoikeuspolitiikkaa. Ihmisoikeuksia ei pidä myydä mistään hinnasta: ei energian, talouden, ei arkuuden tai poliittisen mukavuudenhalun vuoksi. Epäoikeudenmukaisuuteen ei saa tottua, sillä ihmisen arvo on lahjomaton.

Kun YK:n ihmisoikeuksien julistus täytti kuusikymmentä vuotta, Helsingin Sanomat kyseli muutamalta suomalaiselta, mitkä ovat merkittävimmät saavutetut ja menetetyt vapaudet. Professori ja kirjailija Jukka Kemppisen vastaus saavutetusta vapaudesta oli mielestäni puhuttelevin: ”Suomen perustuslain seitsemännen pykälän takaamaa oikeutta elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ei luonto kunnioita. Menetämme nämä kaikki, kun aikamme loppuu”, Kemppinen tylytti.

Vaikka luonto ei tee ihmisarvolle oikeutta vaan tekee meistä lopulta maan tomua, ihmiselon ihanuus on siinä, että me voimme panna paremmaksi. Meillä on oikeus valita arvomme. Näin sanoo Kemppinenkin: oikeudet elämään ja vapauteen ovat puhtaita arvovalintoja; ne ovat aksioomeja ja postulaatteja. Kyseiset oikeudet ovat kaikkien muiden oikeuksien lähtökohta, ne itse eivät ole siis tosiasioita, joiden olemassaolon voisi todistaa tai johtaa loogisesti. Niin ei ole liioin kielto toisen ihmisen tappamisesta.

Juuri näin. Olen usein vedonnut samaan: me tarvitsemme arvoja, sillä esimerkiksi heikompiosaisen puolustamista ei voi mitenkään perustella aristotelisesti, pelkin rationaalisin argumentein.

Arvoiksi eivät kuitenkaan kelpaa ontot sopimukset. Ne vaativat taakseen kokonaisen maailman, jonka voimaan ja velvoittavuuteen ja perimmäiseen hyvyyteen luotetaan. Vain sellaiset arvot kestävät ja jaksavat sortumatta kantaa maailman raskasta painoa.

Kokoomuksen painopisteisiin on aina kuulunut koti, uskonto ja isänmaa. Niin yhä, vaikka jokaisen sukupolven on löydettävä niiden takana oleville asioille ne sanamuodot, joilla ne kuullaan ja ymmärretään oikein. Kodin, uskonnon ja isänmaan piti muistuttaa huolenpidosta, turvasta ja lämmöstä, mutta monelle tulee tunne epäonnistumisesta ja riittämättömyydestä. Koti ei ehkä pysynytkään ehjänä, uskonto muistuttaa liian monia syyllisyydestä tai riittämättömyydestä ihanteiden edessä, ja isänmaa palauttaa mieleen saavuttamattomat unelmat. Maa, rakas isänmaamme, on täynnä haavaisia, arpisia ja uusosattomia. Mikä on Kokoomuksen vastaus arpisten arkeen?

On katsottava sanojen taakse ja etsittävä niiden lämmin pohja: yksilö on arvokas, hän tarvitsee muita, elämä on kauttaaltaan pyhää. Hyvistä lämpimistä arvoista ja järkevästä, ihmistä kuuntelevasta politiikasta syntyy kannustamisen ja välittämisen yhteiskunta. Se on turvaverkko, mutta sellainen verkko, joka on yhteistyöllä ja hyvällä taloudenhoidolla rakennettava, valmiina se ei tule.

Hyvät kokoomuslaiset

Arvopuolue ei voi edustaa arvojaan ja toimia ilman vahvaa järjestöä. Järjestöaktiivit antavat kasvot kokoomuslaisille ajatuksille ja arvoille, ja soveltavat niitä käytäntöön omilla kotiseuduillaan. Siksi haluan kiittää teitä vahvasta järjestötyöstä ja toivotan onnea eteenpäin. Sillä näillä arvoilla on kysyntää, näitä arvoja tarvitaan ja näitä on suuri ilo edustaa.

Share Button

1 kommentti artikkeliin “Helsingin Kokoomusnaisten 90-vuotisjuhla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *