Lupasin eilisessä blogissani kertoa, miksi tuulen sijasta kannatan aurinkoenergiaan satsaamista. Tuuli on eilispäivän energiamuoto – sen kehityspotentiaali on luultavasti kuta kuinkin saavutettu, eivätkä tulokset ole mainittavia, jos satsausta verrataan saatuun energiamäärään. Tuulivoiman kapasiteetin kasvattamismahdollisuuiksia en toki tarkoita. Sitä voidaan lisätä mutta satsauksena se ei ole paras mahdollinen. Viittaan jälleen tekniikan tohtori Antti Roineen esittämiin lukuihin:
Tärkeä tekijä, mikä usein unohdetaan, on eri energiamuotojen keräämiseen tarvittava maapinta-ala, joka kuvaa toiminnan tehokkuutta ja kehityspotentiaalia. Auringosta saa irti 300 megawattia neliökilometriä kohden, tuulesta vain sadasosa siitä, 3 megaa, brasilialaisella bioenergialla päästään viiteen megawattiin ja suomalaisella bioenergialla vain puoleen megawattiin.
Aurinkoenergia on ylivoimaisesti suurin puhtaan energian lähde. Sen energiatiheys on noin 100 kertaa eli 10000% suurempi kuin auringonvalon sekundäärisissä energiamuodoissa kuten tuuli- ja bioenergiassa. Jo nyt erilaisten aurinkokennojen hyötysuhde on moninkertainen peltoviljelyllä kerättyyn aurinkoenergiaan verrattuna.
Bioenergian tuotanto haaskaa myös arvokasta viljelymaata ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita sademetsiä. Sen sijaan aurinkoenergiaa voidaan tuottaa autiomaissa tai vaikka rakennusten katoilla, jopa Suomessa. Aurinkokennot eivät siis tuhoa nykyisiä hiilinieluja.
Jos joku suomalainen kehittäisi taloudellisen tavan hyödyntää aurinkoenergiaa, se on maallemme aivan ratkaiseva kysymys, koska se ratkaisee myymmekö tai joudummeko ostamaan tätä uutta teknologiaa tulevaisuudessa. Suomen koko energiankulutus voitaisiin kattaa muutamalla neliökilometrillä Saharan autiomaata – ja nyt sitä voitaisiin vielä ostaa lähes ilmaiseksi.
Tarvitsemme myös ydinvoimaa – vaikka myönnän että sekin on eilistä, ja tilapäistä – , koska se antaa meille aikaa ja rahaa kehittää aurinkoenergian keräämisessä, varastoinnissa ja siirrossa tarvittavaa teknologiaa. Tarvitsemme myös yhä parempia lämpöpumppuja, lämmönvaihtimia, eristeitä ja led-lamppuja. Yleensä teknologian tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittäminen kulkevat käsi kädessä ympäristöystävällisyyden kanssa. Roine totesikin, että insinöörit ovat aloittaneet tämän työn jo kauan sitten, silloin kun vihreä merkitsi vain väriä.
Aurinkokennojen hyötysuhteen parantamisen lisäksi tulisi selvittää, missä muodossa aurinkoenergiaa kannattaa varastoida ja kuljettaa. Aurinkokennoilla voidaan tuottaa sähköä, lämpöä, vetyä ja esimerkiksi hiilivetyjä kuten sokereita. Kemialliseen muotoon sidottua aurinkoenergiaa voidaan varastoida ja kuljettaa hiilen ja öljyn lailla, mutta toisaalta sähköä on helpompi käyttää.
Roine kysyikin, miksi maksaisimme itsemme kipeiksi lattialla olevista muruista kun pöydällä on meille katettuna lähes ilmainen ateria? Miksi panostaisimme sellaisiin ratkaisuihin, joiden palkintoina ovat kallis energia sekä ruoka ja ikuinen riippuvuus epävakaista öljyvaltioista, kun meille on tarjolla myös sellainen vaihtoehto, jossa palkintona on lähes ilmainen energia ja sen myötä myös kestävä aineellinen elintaso niin kauan kuin aurinko taivaalla paistaa.
Tosiseikkahan on – Satu Hassin tänäänkin Helsingin Sanomissa mainostamassa – tuulivoimassa, että se lisää fossiilisten käyttöä vara- ja säätövoiman tarpeen tähden. Hassi oli valinnut tyylilajiksi sarkasmin, ja totesi että vain Suomessa tiedetään, että tuulivoiman tehoa kuvaavia lukuja käytetään väärin.
Niin tiedetäänkin, niin käytetäänkin. Niitä käytetään manipulaatioon ja harhaanjohtamiseen. Luulenpa, etten tule koskaan näkemään Hassilta kirjoitusta, jossa hän suostuisi luettelemaan tuulivoimasta saatavia todellisia sähkömääriä ja vertaamaan niitä samansuuruisesta kapasiteetista irtisaatuun sähköön muun energianlähteen kohdalla. Etenkin Suomen oloissa tämä olisi surullista kerrottavaa. Juuri tätä tietoa me silti tarvitsemme: Hassin kommunikaattori ja läppäri eivät käy muodollisella kapasiteetilla vaan sähköllä. Viittaan vastineeseeni Ydinvoimalaa vastaamaan tarvittaisiin tuhat tuulimyllyä.
Jos Hassi tämän tiedon joskus Hesarin kirjoituksessaan paljastaa, annan hänelle julkisen tunnustuksen.
