Vietin viikonlopun Oslossa johtamassa uskonnollisiin jännitteisiin erikoistuneen First Step Forumin vuosikokousta. Jatkan toistaiseksi puheenjohtajana järjestössä. Tapasimme myös entisen pääministerin, nykyisen Oslo Center for Human Rights -järjestön johtajan Kjell-Magne Bondevikin. Vietimme viiden tunnin mittaisen aivomyrskyn, jossa huomasimme samojen asioiden kiinnostavan. Ja mikseivät kiinnostaisi? Maailma ei ole entisellään. Jännite kommunistisen maailman ja lännen välillä on muuttunut jännitteeksi islamin ja lännen välille. Se merkitsee aivan uusien asioiden opettelua ja huomioonottamista politiikassa.
Osloon sain puolueen uutispäivystyksestä aivan ällistyttävän uutisen: kollegani Riitta Myller arvioi, että Suomi voisi nostaa tuulivoiman tuotantomäärää ydinvoiman tasolle vuoteen 2020 mennessä, vieläpä kannattavasti – mikä tarkoittaa, ettei syöttötariffeilla puljailtaisi.
Olin ihan varma, että nyt joku on käsittänyt väärin. Oliko se toimittaja vai itse meppi? Etsin käsiini Aamulehden uutisen ja siellä se sanottiin: hän arvioi, että tuulivoimakapasiteetti voidaan nostaa vuoteen 2020 mennessä 2000 megawattiin. Se on toki ankarin tukitoimin mahdollista, mutta se ei tietenkään tarkoita että sähkömäärin mitattuna oltaisiin ydinsähkön tasolla.
Me maallikot – ellemme ole tarkkoja – sotkemme usein keskenään sähkötehon, joita kilowatit (kW) ja megawatit (MW) edustavat ja sähköenergian, josta puhutaan megawattitunnein (MWh) tai terawattitunnein (TWh). Ne eivät ole sama asia.
Ja miten sen nyt vääntäisi sähkölangasta: Pitäisikö näistä alkaa puhua joillakin kuvaavilla termeillä kuten kääpiösähkö, jättiläissähkö tai vastaavaa? Ja pitäisikö tehoa (MW) kuvata hevosella, joka nukkuu eikä vielä siis tee töitä ja energiaa (MWh) taas hevosella, joka pärskii ja on työn touhussa…
Toisaalta tämä varmaan masentaa insinöörejä, kun näiden asioiden ymmärrys voi parlamentin kokeneella edustajallakin olla tällä tasolla. Ei pidä ihmetellä, että EU:n energiapolitiikka on sitä mitä se on.
Tarkistin maanantai-aamuna asian, ja Myller on tiedotteessaan toden totta sotkenut megawatit ja megawattitunnit: hän puhuu kapasiteetin kanssa samassa lauseessa megawattitunneista.
Mikä siis on pielessä Myllerin arviossa? Se muun muassa, ettei puheessa tuulivoiman nostamisessa ydinvoiman kanssa samalle tasolle ole mitään järkeä, jos ei puhuta niistä sähkömääristä, joita tuotetaan. Eri tuotantomuotojen tehon vertaaminen ei kannata, se on pelkkä silmänkääntötemppu.
Ongelma on siinä, että Riitan ja minun hiustenkuivaajat eivät toimi nimellisillä sähkötehoilla vaan sähköenergialla. Riitan arvio Suomen tuulivoimakapasiteetista (2000 MW) ei tuota sähköenergiaa vuodessa kuin vain noin 5 terawattituntia (TWh). Se olisi alle neljännes ydinvoiman nyt tuottamasta sähköstä.
Ydinvoimakapasiteettia on Suomessa nyt 2700 MW. Tuolla kapasiteetilla Suomen ydinvoimalaitokset tuottivat vuonna 2007 noin 22,5 TWh sähköenergiaa, mikä on 4,5-kertainen tuulivoiman visionääriseen antiin verrattuna. Kun Suomeen valmistuu seuraava ydinvoimalaitos (Olkiluoto 3) vuonna 2011, Suomen vuotuinen ydinvoimalla tuotetun sähköenergian määrä on noin 35 TWh, mikä on jo 7-kertainen Myllerin visioon nähden.
On siis syytä tarkastella niitä sähkömääriä, joita kukin voimalaitostyyppi voi tuottaa, eikä sen nimellistä sähkötehoa. Erilaiset voimalaitostyypit käyvät eripituisia aikoja vuodessa, ja tuulivoiman vaatimaton huipunkäyttöaika on pakko ottaa laskelmissa huomioon. Tuulivoiman huipunkäyttöaika voi olla 2500 tuntia vuodessa, ja ydinvoiman huipunkäyttöaika on ollut Suomessa aina vähintään 8000 tuntia vuodessa.
Vaikka pantaisiin paremmaksi ja Suomeen rakennettaisiin tuulivoimaa olemassa olevan runsaan 100 MW:n lisäksi noin 2900 MW vuoteen 2020 mennessä, ei silläkään tuulivoimalla päästä lähellekään ydinvoiman sähköntuotantolukuja.
Sanon kuitenkin, että kannatan lämpimästi tuulivoiman lisäämistä. Mutta sen täytyy perustua realistisiin käsityksiin tuuulivoiman mahdollisuuksista, ei utopioihin.
Ja loppuun pieni tietoisku blondeille ja blondinmielisille: Yhden 1000 MW:n (=megawatin) ydinvoimalan vuosituotantoa (noin 8 000 000 MWh = 8 TWh) vastaamaan tarvittaisiin noin tuhat sadan metrin korkuista 3 MW:n tuulimyllyä, joiden siipiväli on sata metriä – lisäksi olisi ratkaistava varavoima. Tai vaihtoehtoisesti 220 000 rekallista turvetta tai 1500 kilometriä pitkä ja 10 metriä korkea halkopino. Ydinvoiman kohdalla vastaavan polttoaineen kuljettamiseen tarvitaan yksi kuorma-auto.
Tehon yksiköistä saadaan sähköenergiayksiköitä kun voimalaitoksen kapasiteetti kerrotaan sen käyntiajalla (eli 1000 MW * 8000 tuntia). 1 terawattitunti on miljoona (1 000 000) megawattituntia (MWh), mikä on miljardi (1 000 000 000) kilowattituntia (kWh).
