Arvoisa puhemies,
kotimaani yksi käytetyimmistä sananlaskuista puhuu viinasta viisasten juomana. Tarkoitus ei ole suinkaan viestiä, että alkoholi viisastuttaisi ketään vaan että se ei sovi kenellekään muulle kuin sille, jolle tilannetaju ja kohtuullisuuden käsite ovat jo ennestään tuttuja.
Minun on siksi helppo yhtyä ryhmämme varjoesittelijän kollega Sommerin painotuksiin strategiassa alkoholiin liittyvien vaarojen ehkäisemiseksi. On lähdettävä erilaisten alkoholikulttuurien tunnustamisesta ja tehokkaiden ratkaisujen löytämisestä todellisiin ongelmiin eli väärinkäyttöön ja alaikäisten juomiseen. Itse tuotteita tai viisasta käyttöä ei tule leimata. Tarvitaan siis eri tahojen yhteistyötä ja kansallisia ratkaisuja paikallisiin ongelmiin.
Yhdessä asiassa kaipaan kuitenkin EU:n toimia, ja se on alkoholiveron tason tarkistaminen ylöspäin laajalla rintamalla. Olisi tunnustettava, että alkoholin väärinkäytön kansanterveyskustannukset ovat valtavat, eikä niitä ilman yhteisiä taloudellisia ohjauskeinoja saada aisoihin. Oma maani on tässä suhteessa valitettavan hyvä esimerkki.
EU-jäsenyys pakotti meidät laskemaan alkoholiveroa, kun oikeus rajoittaa alkoholin maahantuontia päättyi. Tuore tutkimus osoittaa, että alkoholiveron alennus on lisännyt selvästi äkkikuolemia sen jälkeen, kun veroa alennettiin vuonna 2004 ja kulutus lähti jyrkkään kasvuun. Vuoden 2003 lukuihin verrattuna lisäys on 17 prosenttia – muista seurauksista puhumattakaan.
Kansanterveysongelmamme ovat niin vakavat, että olemme jälleen pakotettuja nostamaan veroa ylöspäin. Aikoinaan ehdotin yksinkertaisesti jäsentottelemattomuutta eli tuonnin rajoittamista vielä siirtymäkauden päätyttyäkin hyvin perustein, perustamissopimuksen artiklan 30 tai 95 perusteella. Näin ei valitettavasti menetelty, ja laskua maksaa koko kansakunta – ilmeisesti ei sittenkään tarpeeksi viisas.
