Kokoomuksen varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola kehottaa Suomea hyödyntämään EU-puheenjohtajuuskautta määrätietoisesti Itämeren hyväksi. Muuten on vaarana hukata tilaisuus, sillä tulevien puheenjohtajamaiden agendalla Itämeren hyvinvointi ei välttämättä nouse kovin korkealla.
– Ellei Suomi onnistu politisoimaan Itämeren suojelua koko EU:n yhteiseksi intressiksi, ei Itämerellä ole toivoa. Tämä ympäristöhanke pitää politisoida niin, että sen arvo tajutaan ja sen tutkimukselle ja tehokkaalle suojelulle saadaan rahaa, Korhola vaatii.
Hyvä uutinen on se, että milloinkaan ennen ei ole ollut yhtä hyvä mahdollisuus vaikuttaa Itämeren tilaan positiivisesti. Suomen puheenjohtajuuskauden lainsäädäntöohjelmaan kun sattuvat osumaan sekä meridirektiivin että meristrategian käsittely.
Unionin laajentuminen vasta kaksi vuotta sitten teki Itämerestä EU:n sisämeren. Samanaikaisesti kansalaisten epäluottamus EU:ta kohtaa on kasvanut. Yksi kipeimpiä poliittisia tarpeita olisi kyetä konkreettisesti osoittamaan, että EU:sta on hyötyä ja että yhdessä olemme vahvempia kuin yksin. Tällaisiin tarpeisiin haaste pelastaa Itämeri sopisi paremmin kuin hyvin.
– Itämeren tehokas suojelu kannattaisi markkinoida EU:ssa laajentumisen poliittisena testinä ja malliesimerkkinä siitä, mitä unioni parhaimmillaan voi saada aikaan.
Itämeri on riittävän likainen, jotta kaikki tajuavat sen ongelmaksi, ja riittävän rajattu, jotta siihen voidaan vielä puuttua. Itämeren vaikein ympäristöongelma liittyy rehevöitymiseen ja happikatoon. Veden erikoislaatu makean ja suolaisen välimaastossa lisää entisestään sen haavoittuvuutta.
– Viimeinen laajentuminen antoi EU:lle paremmat mahdollisuudet päästä rajoittamaan niitä päästöjä, jotka Itämerta rehevöittävät. Saimme poliittista lihasvoimaa, joka pitäisi täysimääräisesti hyödyntää, Korhola muistuttaa.
Lisätietoja:
Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola, p. 040 536 0326,
eija-riitta.korhola@europarl.europa.eu
Avustaja Laura Rissanen, p. + 32 473 640 963
