Hyvää Itsenäisyyspäivää! Ihan kohta olemme menossa Linnanjuhliin, nyt etkoilla Kämpissä.
Tässä kuva-aineistoa jo etukäteen, näitähän joka tapauksessa riittää!
Linnan juhlissa oli oikein mukavaa – mitä nyt kompastuin kerran tanssisalin reunakorokkeeseen ja kartutin mustelmakokoelmaani. Ruoka oli hyvää, piparit herkullisia, booli kitkerää ja ihmiset oikein kivoja. Tosin eräs kansanedustaja moitti minua siitä, että tässäpä on sellainen meppi, joka ei pidä tapanaan tervehtiä suomalaisia kansanedustajia. Hämmästyin ja selitin, ettei kyse ole koppavuudesta vaan siitä, että minulla on erityisen heikko kasvomuisti: ne eivät jää mieleeni helposti, lauseet ja sitaatit sitä vastoin kyllä. Niinpä minun oli myönnettävä Markku Laukkaselle (kesk), etten tunnista häntä, johon hän arveli vähän kitkerästi, etten vastaisuudessakaan tule häntä muistamaan.
Voipi olla, mutta en varmasti unohda sitä, mitä Laukkanen sanoi. Minun pitäisi ehkä antaa hänelle kirjani ja sieltä merkitä se luku, jossa tämän heikon kohtani tunnustan. Rakas ystävämme Isä Ambrosius yritti kyllä puolustaa minua Laukkaselle, mutta nyt ehkä tarvitaan muitakin lisätoimia.
Tapasin juhlissa myös Erkki ja Assi Liikasen, ja päähäni yhtäkkiä pälähti, että tuo mieshän tietää aivan kaiken REACH-asetuksesta – mutta miten on mahdollista ettei kukaan suomalaistoimittaja häntä haastatellut! Samaan aikaan toisia suorastaan ryöstöviljeltiin. Kyllä poliittinen muisti on lyhyt ja epäreilu. Olisin suonut Liikasen kuulemista siksikin, että hänen näkökulmansa ei kaiken vääntämisen jälkeen voi olla ihan vinksallaan. Liikanen myönsi, että vain Le Monde oli häntä hoksannut haastatella – mutta se olikin sitten näyttävä veto.
