Ynnä päänsärky. Aina ennen päätäni särki Strasbourgin viikon maanantaisin hillittömästi, eikä mikään auttanut. Aloin epäillä, että kyse oli ilmanvaihdosta, joka käynnistettiin kolmen viikon tauon jälkeen. Ehkä ensimmäisen päivän ilma oli erityisen epäpuhdasta. Talostahan löytyi kaikenlaista muutakin kummallista, kuten legionellabakteeria ja homeitiöitä.
Nyt vaiva on kadonnut, ilmeisesti ongelmalle on tehty jotakin.
Tänään lensin Frankfurtiin vasta viiden koneella, sillä aloitin päiväni perusteollisuuden ilmastoseminaarissa, jossa pohdittiin energiakysymyksiä ja EU:n ilmastopolitiikkaa. Kanadalainen asiantuntuija esitteli myös USA:n ja viiden muun maan sopimusta teknologiayhteistyöstä. Oras Tynkkynen oli toinen poliitikko paneelissa – tämä ei ole ensimmäinen kerta kun otamme yhteen ilmastopolitiikasta. Minusta Tynkkynen on vihreiden hurmaavin sielu, olen aivan ihastunut, vaikkemme samaa mieltä taidakaan olla Kioton sopimuksen merkityksestä ja ydinvoiman roolista. Mutta hän ei ole jäärä eikä arrogantti.
Vihreiden puheet päästökaupasta jaksavat hämmästyttää minua. He puolustivat aikoinaan päästökauppaa intohimoisesti. Nyt kun nähdään, että pelonaiheet hiilivuodosta ovat toteutuneet ja asiasta on selkeää näyttöä, olisi poliittisen kuluttajansuojan nimissä aika pyytää vihreitä puolustamaan konseptia – tai sitten myöntämään ympäristölle koituva vahinko.
Kun päästökauppadirektiiviä tehtiin, yritimme Euroopan parlamentissa herättää keskustelua sen vahingollisesta vaikutuksesta korkeatasoiselle suomalaistuotannolle. Suomen silloinen vihreä ympäristöministeri Hassi puolusti hanketta sanoen, ettei voi olla niin että parhaimpia toimijoita rangaistaisiin – ja hyväksyi sopimuksen, jossa juuri näin tehdään. Toiveita ei direktiiveihin kirjata.
Ja nyt sitten luin viikonloppuna Cronbergin valitusta päästöoikeuksien ostosta. Se uhkaa hänen mukaansa uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä. Vielä vuosi sitten Soininvaara puolusti Kioton sopimusta ja päästökaupan suomaa mahdollisuutta ostaa Venäjän oikeuksia perustellen sitä näin: ”Ei ilmakehä siitä parane, että päästöjen vähentäminen sattuu. Tärkeintä on, että päästöt vähenevät.”
Ei päivästä paljon jäänyt jäljelle kun pääsin viimein Strasiin. Täysistunnossa käytyäni menin Veikkauksen järjestämälle illalliselle. Ostereille en ehtinyt mutta kalaa pääsin nauttimaan pääruoaksi. Veikkausellakin on intressejä meidän suuntaan – heitä kiinnostaa se mitä ajattelemme rahapelien kilpailuttamisesta. Helppo sanoa: en suurin surminkaan vapauttaisi tätä aluetta kaupallisille voimille. Veikkauksen varoilla on tehty paljon hyvää, ja kustannustehokkaasti.
