Eri etnisiin ryhmiin kohdistuu jatkuvasti törkeitä ihmisoikeusloukkauksia
Korholan kysymys: Humanitaarisen hätäavun toimittaminen Burmaan
Burmassa ainakin miljoona ihmistä on joutunut siirtymään kotimaassaan ja on pakolaisina ilman asianmukaista ravintoa, lääkkeitä ja suojaa, ja eri etnisiin ryhmiin kohdistuu jatkuvasti törkeitä ihmisoikeusloukkauksia, kuten kylien, viljelykasvien ja karjan hävittämistä. Raiskauksia, pakkotyövoiman käyttöä, muuttamaan pakottamista ja ihmisten käyttämistä miinanraivaajina esiintyy järjestelmällisesti ja laajamittaisesti. Kun otetaan huomioon nämä seikat, aikooko komissio suunnitella tapoja humanitaarisen hätäavun tuomiseksi niille, jotka ovat loukussa Burman viidakoissa ja konfliktialueilla?
Louis Michelin komission puolesta antama vastaus E-2855/05FI
(6.9.2005)
Komissio on arvoisan parlamentin jäsenen tavoin hyvin huolissaan Burmassa/Myanmarissa siirtymään joutuneista ihmisistä. Valitettavasti kenelläkään ei ole tarkkaa arviota maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten määrästä ja tämän hetkisestä tilanteesta. Thaimaalaisen Burman rajaliiton lokakuussa 2004 tekemässä tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin, että Thaimaan, Laosin ja Kiinan rajalla sijaitsevissa kuudessa osavaltiossa ja hallintopiirissä oli 526 000 kotimaassaan siirtymään joutunutta henkilöä.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana komissio on humanitaarisen avun pääosaston (ECHO) välityksellä antanut yhtäjaksoista humanitaarista apua Burman/Myanmarin heikossa asemassa oleville väestönosille varsinkin rajaseuduilla, joilla useimmat siirtymään joutuneet henkilöt asuvat. Humanitaariseen apuun Burmassa/Myanmarissa osoitetut määrärahat ovat kasvaneet 400 prosenttia viimeisten neljän vuoden aikana (vuoden 2001 kahdesta miljoonasta eurosta vuoden 2004 yli kahdeksaan miljoonaan euroon), ja Burman kriisiin annetun humanitaarisen avun määrä on vielä suurempi, kun otetaan huomioon Myanmarin rajan takana Thaimaan puolella oleville burmalaisille pakolaisille annettu lisätuki (7,5 miljoonaa euroa vuonna 2004). Vuodeksi 2005 on suunniteltu saman suuruista määrärahaa kuin vuonna 2004.
Burman/Myanmarin sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden tarpeista huolehtiminen on kuitenkin vaikea haaste, sillä kansainvälisten avustusjärjestöjen pääsyä tietyille rajaseuduille rajoitetaan ankarasti ja vain suhteellisen harvoilla järjestöillä on lupa toimia kyseisillä alueilla. Komissio käy kuitenkin läheistä ja säännöllistä vuoropuhelua niiden kaikkien kanssa ja antaa tällä hetkellä rahoitustukea Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle, Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun toimistolle (UNHCR:lle) ja viidelle kansainväliselle valtiosta riippumattomalle järjestölle, jotka kaikki toimivat rajaseuduilla ja antavat siellä asuville heikossa asemassa oleville väestönosille (joihin myös siirtymään joutuneet henkilöt lukeutuvat) keskeistä, usein henkiä pelastavaa apua. Apu keskitetään suojelun lisäksi terveydenhuoltoon ja vesi- ja saniteettihuoltoon, ja komissio seuraa kaikkia hankkeita säännöllisesti.
Lisäksi komissio on juuri saanut Burman/Myanmarin hallitukselta luvan avata ECHO:n pysyvä toimisto Yangoniin. Näin ollen ECHO:n on tarkoitus avata toimisto syyskuun alussa vuonna 2005. Komissio uskoo, että tämä helpottaa merkittävästi tarkempien tarvearviointien laatimista ja auttaa siten kohdistamaan komission toimittaman humanitaarisen avun entistäkin paremmin.
