Eija-Riitta Korholan kirjallinen kysymys E-1873/04 komissiolle
Aihe: Koherenssin lisääminen kehitysyhteistyössä
Sopimuksessa Euroopan perustuslaiksi mainitaan III-218 artiklassa, että "unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet muiden sellaisten politiikkojen täytäntöönpanossa, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin." Sopimuksiin kirjattu periaate ei vielä riittävästi näy käytännön työn tasolla.
Miten komissio aikoo organisoida yhteistyön kauppapolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä vastaavien komission pääosastojen kanssa, jotta koherenssin periaate tulee todellisesti huomioitua päätöksenteossa?
Poul Nielsonin komission puolesta antama vastaus E-1873/04FI (28. lokakuuta 2004)
Komissio on tyytyväinen siihen, että perustuslakisopimusehdotuksessa painotetaan koherenssin periaatteen merkitystä ja että siinä on parannettu Maastrichtin sopimuksen sanamuotoa. Koherenssin lisääminen on kehitysyhteistyöpolitiikallemme merkittävä haaste.
Muutaman viime vuoden aikana koherenssin lisäämiseen tähtääviä käytännön järjestelyjä on vahvistettu. Eräs järjestelyistä on yksiköiden välisen laatutukiryhmän perustaminen. Ryhmän pääasiallinen tavoite on kehittää ohjelmasuunnittelua. Ryhmää johtaa kehitysyhteistyön pääosasto ja siihen kuuluu edustajia kauppapolitiikan pääosastosta sekä muista ulkosuhteiden alan pääosastoista. Se auttaa varmistamaan, että tukiohjelmat ovat tuen saajien kehitysstrategioiden ja yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisia. Ryhmä antaa ohjelmatuelle kanavan, jonka kautta voidaan auttaa kehitysmaita hyödyntämään uusia kauppaa koskevia säännöksiä ja toimenpiteitä (tai suoriutumaan niistä paremmin) riippumatta siitä, ovatko ne EU:n sisäisiä vai monenvälisiä.
Toinen järjestely on sisäisten lausuntokierrosten järjestelmä, jota sovelletaan kaikissa komission yksiköissä ja joka mahdollistaa reagoimisen sekä kommenttien ja muutosehdotusten tekemisen kaikkiin tärkeisiin komission aloitteisiin. Tässä järjestelmässä kehitysyhteistyön pääosasto saa tiedon kaikista kauppapolitiikan pääosaston tärkeistä aloitteista ennen kuin ne viimeistellään. Tämä koskee esimerkiksi Dohan kehitysohjelman lukuisia huomautuksia. Kehitysyhteistyön pääosasto tekee yleensä tarkkoja ehdotuksia, joilla pyritään selkiyttämään kehitysmaille koituvia vaikutuksia, vastustamaan mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja kannattamaan myönteisiä vaikutuksia. Uusia, kehitysmaihin mahdollisesti vaikuttavia komission aloitteita ei tee pelkästään kauppapolitiikan pääosasto. Sisäisten lausuntokierrosten järjestelmä mahdollistaa reagoimisen myös mm. verotuksen ja tulliliiton, terveys- ja kuluttaja-asioiden, sisämarkkinoiden sekä yritystoiminnan pääosastojen tekemiin aloitteisiin.
Kolmas järjestely, jolla pyritään parantamaan koherenssia, käynnistettiin vuonna 2002. Kyseessä ovat arviointimekanismit, joita on tarkoitus soveltaa kaikkiin tärkeisiin uusia politiikkoja koskeviin komission ehdotuksiin. Mekanismit on suunniteltu niin, että niillä voidaan arvioida myös kehitysmaihin kohdistuvia vaikutuksia. Mekanismeihin sisältyy myös koherenssitekijöiden tutkiminen. Kolmansien maiden kanssa tehtyjä uusia kauppasopimuksia koskevan erityistapauksen osalta tehdään kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointeja (SIA). SIA:t kattavat kestävän kehityksen käsitteen kaikki kolme ulottuvuutta eli taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden. Jokaiselle SIA:lle on perustettu yksiköiden välinen johtoryhmä, johon kuuluu edustajia myös kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyön pääosastoista. Jokaiseen SIA:an kuuluu systemaattinen kuulemiskierros kaikkien sidosryhmien keskuudessa.
Kauppapolitiikan alalla on Dohan kierroksen jälkeen perustettu kauppapolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä käsittelevä työryhmä, johon kuuluu jäseniä mm. kauppapolitiikan, ulkosuhteiden ja kehitysyhteistyön pääosastoista sekä EuropeAid-yhteistyötoimistosta. Ryhmä tapaa säännöllisesti pysyäkseen ajan tasalla kentällä tapahtuvista merkittävistä edistysaskeleista, kasvattaakseen kauppapolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön liittyviä tietojaan ja kykyjään ja parantaakseen kauppaan liittyvien kysymysten valtavirtaistamista yhteistyötoimissa. Eräs aloite on ollut kehitysmaille tarkoitetun Helpdeskin perustaminen vuoden 2004 alussa. Helpdesk on komission tuottama online-palvelu (http://export-help.cec.eu.int ), jonka tarkoituksena on helpottaa kehitysmaiden pääsyä EU:n markkinoille. Se sisältää monenlaista tietoa, mm. tuontitulleista, alkuperäsäännöistä ja tuontitilastoista. Palveluun päivitetään vähitellen lisää oleellista tietoa.
