"Elintarviketurvallisuusviraston saaminen Viikkiin olisi suuri työvoitto Suomelle."
"Se merkitsisi suurta tunnustusta myös Suomen tutkimusosaamiselle ja suomalaisille puhtaiden elintarvikkeiden tuottajille", arvioi Euroopan parlamentin jäsen Eija-Riitta Korhola eurooppalaisen elintarviketurvallisuusviraston perustamisen yhä pitkittyvää jännitysnäytelmää. Nyt ratkaisu lykkääntyi yhden jäsenvaltion vastustuksen takia.
"Olen pahoillani pääministeri Lipposen ja ministeri Sasin puolesta: he jäivät vielä vaille sitä tunnustusta, minkä ansaitsevat tässä asiassa tekemästään työstä", Korhola harmittelee.
Lopputuloksen suhteen hän haluaa yhä olla toiveikas, vaikka päätöstä on odotettu jo yli vuosi. Seuraavan kerran päätös voidaan tehdä ensi maaliskuussa.
Päätöksen paketointi oli virhe
Joulun alla Belgian Laekenissa pidetty huippukokous ei saanut sovittua viraston sijoittamisesta, vaikka Suomen takana olivat kaikki muut EU:n 13 jäsenmaata Italiaa lukuunottamatta.
"Yhtä vaille kaikkien jäsenmaiden tuki on tulos, joka näyttää, että Lipponen ja Sasi virkamieskuntineen ovat todella onnistuneet loistavasti neuvostossa. He ovat onnittelut ansainneet jo nyt! Berlusconin perustelut kertovat, että Italian vastustus ei ole asiasyistä kiinni."
Italian pääministeri Silvio Berlusconi lohkaisi että Suomessa virasto voisi erikoistua pakasteruokiin. Berlusconin lausunnot osoittavat Korholan mielestä, että perusvirhe tapahtui jo Ruotsin puheenjohtajakaudella: silloin Ruotsin hallitus päätti "paketoida" useita virastoja samaan päätökseen.
"Kun alkaa näyttää siltä, että usea jäsenmaa on saamassa jotain, jokainen herää peräämään kansallisia etujaan. Silloin unohtuu tasapuolisuus ja itse asiakin; eihän laitoksen ole tarkoitus olla mikään gourmet-virasto, vaan arvioida ruoan turvallisuutta", Korhola sanoo.
"Suomelle olisi ollut eduksi, jos tästä virastosta olisi päätetty erikseen, asiakriteerit olisivat olleet silloin vahvemmilla."
"Nizzan ja Laekenin kokemus vahvistaa, että EU-päätöksentekoa on uudistettava", Korhola sanoo. Hän pitää ongelmana ministerineuvoston salaista päätöksentekoa: lehmänkaupat ovat silloin paljon todennäköisempiä ja isot maat pääsevät unohtamaan tasapuolisuuden. Parlamentissa sellaista ei esiinny.
Puhtaan ruoan maine tärkeä virastolle
Euroopan parlamentissa Korhola on jo tehnyt asian eteen kaiken mahdollisen. Hän sai läpi esityksensä asiakriteerien kirjaamisesta viraston sijaintipaikalle. Ne hyväksyttiin tiukan taistelun jälkeen marraskuussa 2000. Laekenin kokouksen alla parlamentti vielä muistutti neuvostoa niistä.
Korholan ehdottamat neljä kriteeriä ovat hyvä maine ruokaturvallisuuden alalla, riippumattomuus, hyvä tieteellinen infrastruktuuri parhaine käytettävissä olevine tekniikoineen sekä hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet.
Kriteerit on kirjoitettu toisaalta siten, että niiden perusteella sijoituspaikkoja arvioitaessa Helsinki on vahvoilla, mutta ne ovat kuluttajan etu oli virasto missä tahansa:
"On tärkeätä määritellä mitä me odotamme elintarvikevirastolta. On syytä toivoa koko EU:n kansalaisten edun vuoksi, että nämä kriteerit toteutuvat", sanoo Korhola.
Ruokaturvallisuusviraston perustamista seuranneet suomalaiset asiantuntijat arvioivat, että parlamentin kannanotolla on merkittävä painoarvo, vaikka päätöksenteko onkin jäsenmaita edustavien valtionpäämiesten käsissä.
Viraston tehtävänä on elintarviketurvallisuuteen liittyvän riskin arviointi. Riskin hallinta jäisi komissiolle ja siltä osin myös selkeästi poliittisen vastuun alle. Valvonta olisi edelleen kansallisten viranomaisten tehtävä, mutta virasto voisi tehdä sitä koskevia suosituksia
Kuluttajansuoja vahvistuu
"Elintarviketurvallisuusvirastosta tehtävä päätös on Suomelle periaatteellisesti merkittävä, mutta sillä on myös olennaisia käytännön vaikutuksia. Viikkiin valmistuva biokeskus edustaa tutkimuksen huippua ja virasto toisi biokeskukselle uusia vahvuuksia", Korhola arvioi.
"Eurooppalaisille kuluttajille päätös on myös tärkeä. Se tuo tarvittavaa kuluttajasuojanäkökulmaa perinteisesti keskeisessä asemassa olevan kauppapoliittisen ja markkinanäkökulman vastapainoksi."
"Lisäksi viraston tieteelliseltä pohjalta nouseva arviointi vahvistaa EU:ssa omaksuttua ennaltavarautumisen periaatetta, joka on vaarassa murentua olemattomiin ilman tosiasioihin ja tutkimukseen perustuvaa argumentointia. Tämä puolestaan vahvistaa EU:n neuvotteluasemia kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa", Korhola uskoo.
