Arvoisa puhemies, käsittelyssä olevat Rotterdamin yleissopimukseen liittyvät lainsäädäntöehdotukset ovat merkittävä askel kohti ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua kaikissa maissa niiltä mahdollisilta vaaroilta, joita vaarallisilla kemikaaleilla ja torjunta-aineilla käytävä kauppa aiheuttaa. Esittelijämme, kollega Blokland, on tapansa mukaan tehnyt tarkkaa ja hyvää työtä, josta hän ansaitsee kiitoksemme.
Yleissopimuksen tavoitteena on lisätä sopimuspuolten yhteisvastuuta ja yhteistoimintaa tiettyjen vaarallisten kemikaalien ja torjunta-aineiden kansainvälisessä kaupassa ja näin edistää ympäristön ja terveyden suojelua. Samalla on tarkoitus edistää ympäristönäkökohtien kannalta järkevää kemikaalien käyttöönottoa lisäämällä avoimuutta ja tiedonvaihtoa.
Kaikki nämä ovat EU:n tavoitteiden kannalta kannatettavia aikeita, mutta nyt käsittelyssä olevat säännökset ulottuvat osin jopa Rotterdamin yleissopimusta pidemmälle. Muun muassa vienti-ilmoitusten ajankohtaa ja ilmoitustiheyttä sekä vaadittujen tietojen tasoa koskevat määräykset ovat siten yleissopimusta edistyneempiä. Näin mielestäni tulee ollakin, sillä kansainvälisesti tehtävissä ympäristöalan sopimuksissa sopimuspuolina on hyvin eritasoisia valtioita, eikä yleissopimuksessa hyväksytty taso välttämättä lainkaan ole riittävä EU:n tavoitteisiin. Siksi ympäristösopimukset nähdäkseni tulisi aina panna EU:ssa täytäntöön astetta kunnianhimoisemmin kuin sopimus sinällään edellyttäisi. Vain näin saadaan aikaan dynamiikkaa, joka auttaa kääntämään ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta kielteisen kehityksen terveempään suuntaan.
Esittelijän ehdotus viime toukokuussa tehdyn hitaasti hajoavia yhdisteitä koskevan Tukholman sopimuksen ottamisesta huomioon asetusehdotuksessa on kannatettava. Asetusehdotuksen tavoitteena on ympäristön ja ihmisten terveyden suojelu. Se on myös Rotterdamin yleissopimuksen päätavoite. Siksi esittelijä Blokland on tehnyt aivan oikean johtopäätöksen esittäessään, että yhteistä kauppapolitiikkaa koskeva perustamissopimuksen 133 artikla tulisi korvata ehdotusten oikeusperustaksi paremmin sopivalla 175 artiklalla. Näin lainsäädäntöehdotukset myös kuuluvat selkeästi yhteispäätösmenettelyn piiriin.
