Euroopan Parlamentin keskustelut
ISTUNTO TIISTAINA 18. TAMMIKUUTA 2000
Kyselytunti (komissio)
Eija-Riitta Korhola Kysymys nro 31 (H-0795/99):
Aihe: Komission hylkäämästä hyvän hallinnon säännöstöstä EU:ssa
Lehtitietojen mukaan komissio on hylännyt Euroopan oikeusasiamies Jacob Södermanin ehdotuksen kansalaisten oikeudesta hyvään hallintoon EU:ssa. Komissio on itse hyväksynyt ajatuksen hyvän hallinnon säännöstöstä, mutta ei nyt kelpuuttanut tehtyä yksityiskohtaista ehdotusta, vaan päätyi antamaan joukon täydentäviä ohjeita paremmasta palvelusta.
Pitääkö uutisen tieto paikkansa? Mikä on syynä komission menettelyyn, ja miten komissio selittää näin syntyvän eron EU-hallinnon uudistamista koskevien puheiden ja tekojen välillä? Näkeekö komissio tapahtuneen olevan sopusoinnussa Euroopan parlamentin ja komission syyskuussa sopiman viisikohtaisen ohjelman kanssa, ja onko komissio valmis esittämään yksityiskohtaisen ehdotuksen hyvän hallinnon säännöstöstä sellaisessa muodossa, että myös parlamentilla on mahdollisuus ottaa siihen kantaa?
Patten, komissio. – (EN) Arvoisan jäsenen mainitsemat lehtitiedot vaikuttavat mielestäni harhaanjohtavilta ja virheellisiltä.
Komissio hyväksyi marraskuussa 1999 ensimmäisessä käsittelyssä hyvän hallintotavan säännöstön sisällytettäväksi työjärjestykseensä. Komissio kuulee parhaillaan henkilökuntansa edustajia asiakirjasta, ja tämä prosessi saadaan päätökseen lähiviikkoina. Komissio hyväksyy sitten säännöstön toisessa käsittelyssä.
Olisi syytä panna merkille, että uusi komissio reagoi välittömästi Euroopan oikeusasiamiehen oma-aloitteisessa tutkimuksessaan 28. heinäkuuta 1999 tekemään säännöstöä koskevaan päätökseen. Komissio haluaisi erityisesti korostaa, että se on säännöstöä laatiessaan ottanut huomioon kaikki Euroopan oikeusasiamiehen suositusluonnokset. Säännöstö tulee olemaan asiakirja, jossa käsitellään yksinomaan komission hallinnon ja yleisön välisiä suhteita. Se hyväksytään oikeudellisesti sitovalla komission päätöksellä, joka julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Asiakirjaa laadittaessa on otettu täysin huomioon Euroopan oikeusasiamiehen viraston laatimaan luonnokseen sisältyvät säännökset.
Asiaa koskevien perussopimusten säännösten mukaan komissio itse on oman työjärjestyksensä laatimisesta vastaava lainsäätäjä. On kuitenkin sanomattakin selvää, että komissio noudattaa periaatetta, jonka mukaan se käy säännöllistä poliittista vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa kaikista hallintouudistuksen osa-alueista.
Korhola (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, haluan kiittää arvoisaa komission jäsentä. Kysyn vielä kuitenkin, koska tällaiset ohjeet on lopulta tarkoitus saattaa voimaan? Ottaen huomioon, että niitä on tehty vuodesta 1997 saakka.
Patten, komissio. – (EN) Lehtitiedot olivat harhaanjohtavia. Mielestäni meillä ja oikeusasiamiehellä ei ole mitään näkemyseroa. On olemassa lainsäädäntöpohjaa koskeva kysymys, josta olemme pyytäneet parhaita neuvoja, ja luulen, että olemme siltä osin vakaalla pohjalla. Haluan toistaa, että ne arvoisat jäsenet, kuten kysymyksen esittänyt arvoisa jäsen, jotka ovat erityisesti kiinnostuneita tästä kysymyksestä, haluavat varmaankin käydä siitä vuoropuhelua. Se on erittäin tärkeää, ja panen merkille arvoisan jäsenen huolestumisen.
