Hyvää Eurooppa-päivää! On tasan kuukausi eurovaaleihin eli 31 yötä, jotka useiden ehdokkaiden kohdalla ovat todennäköisesti keskimääräistä vähäisemmin yöunin nukuttuja. Olkaa siis hieman armollisia yhä hajamielisemmille ihmisille, jotka ovat tarttuneet demokratian suureen mahdollisuuteen kantaa vastuuta.
Pyrin kirjoittamaan jokaisesta kampanjapäivästäni edes jotain kuukauden ajan. Se antaa ehkä tuleville ehdokkaille käsitystä siitä millaista venymistä ehdokkuus vaatii.
Kyky kampanjoida on aivan eri taito kuin kyky olla hyvä lainsäätäjä. Minä en ole hyvä ensimmäisessä mutta jälkimmäisessä väitän olevani. Jotenkin olen kuitenkin onnistunut voittamaan kolmissa vaaleissa – ja kaksia viimeisiäkin pidän menestymisenä, kun jäin sentään ensimmäiselle varasijalle. Kuitenkin kuulen melkein sieluni rasahtelevan rikki, kun laitan oman kuvani someen tai tarjoan kadulla omaa esitettä. Tässä on silti joutunut hyväksymään sen, että näin on. Kampanjointi on välttämätön ehto, ja sielun rakentamat esteet on ainakin hetkeksi raivattava pois.
Eilen olin Helsingissä ja Tampereella, tänään vuorossa Forssa ja Hyvinkää, huomenna alkaa Pohjanmaan kiertue. Kuluneella viikolla olen julkaissut Tiedevartti-haastattelun Järviradiossa siitä miksi ajattelen, että ilmastokysymystä liioitellaan. Käy kuuntelemassa!
