Taloussanomat uutisoi kantaverkkoyhtiö Fingrdin toimitusjohtajan Jukka Ruususen syyttävän suorasanaisesti poliitikkoja tilanteesta, johon maan energiamarkkinat on ajettu. ”Jos sähköt katkeavat, syy on poliitikkojen.”
Nyt tietäisin yhden sopivan kolmen sanan lauseen. Hädin tuskin pystyn pidättelemään sitä.
Ruusunen on täsmälleen oikeassa. Surullista vain on, että juuri ne poliitikot jotka ovat vastuussa tästä, eivät aavista sitä lainkaan. He eivät ymmärrä syy-yhteyttä sen välillä, että kun he erilaisissa paneeleissa ilmaisevat kannattavansa tuulivoimaa ja aurinkovoimaa ja vaativat Suomen siirtymistä sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan ja vieläpä äänestävät sen mukaisesti, päätöksiä myös syntyy. Tämänhän piti olla vain fiksu mediakelpoinen mielipide, ja sähköhän tulee seinästä.
Pahinta on, ettei äänestäjäkään ymmärrä. Saatte suunnilleen sitä, mitä tilaatte.
Vuonna 2010 tehty päätös lähteä tukemaan tuulivoimaa syöttötariffein romahdutti sähkön markkinahintatason. Se vei käytännössä pohjan kaikilta muilta energiainvestoinneilta. Jäljelle jäävä ja hyvin pärjäävä tuulivoima on luonteeltaan sattumasähköä, ja tarvitsisi varavoimaa. Samalla sen tuet tappavat näitä varavoiman tarjoajia. Tuulivoima kannibalisoi muita energiamuotoja, ja ikävä kyllä tästä ei voi syyttää ketään muuta kuin poliitikkoja, jotka ovat sallineet sen.
Tuntuu kummalliselta, ettei tästä ole vieläkään otettu opiksi. Tuulituet jatkuvat, vaikka meillä ei ole siihen varaa. Samaa tukemista jatketaan myös aurinkoenergian kohdalla. Minä en missään nimessä moiti uusiutuvia energiamuotoja, vaan sitä vahingollista kierrettä, mitä niiden tukemisen kanssa tehdään. Aurinkoenergia on tulevaisuuden energiaa. Mutta on epäviisasta pystyttää sellaisia tukijärjestelmiä, joissa veronmaksaja pakotetaan tukemaan romua ja tehottomuutta.
Suomessa on maksettu (TEM) tukea nykyisten aurinkokennojen investointeihin 25%, jota Syke Hinku-hankkeena koordinoi. USA:ssa samojen aurinkokennojen hyötysuhdetta on pidetty huonona, ja siellä on panostettu lisätutkimukseen, jonka tavoitteena on ollut parantaa sitä. Nyt tutkimuksessa on tehty läpimurto, ja tiedetään, että uudenlaistenkin kennojen tehoja voidaan parantaa lisää ainakin 30%.
Aurinkoenergialle maksetut investointituet Suomessa ovat hukkaan heitettyä rahaa, sillä itse asiassa se merkitsee investoimista romuun. Vaikka hyötysuhteet paranevat, Suomessa valoon perustuva energiantuotanto ei tule talviaikana koskaan toimimaan. Olisi siis ratkaistava, miten kesän valo saadaan varastoiduksi talviajan käyttöön, niin kuin marjat pakastimesta. Uusiutuvan energian tuotantoa Suomessa on kesäaikana runsaasti, kun kulutus on pienimmillään.
Monet ihmiset ovat alkaneet ymmärtää tukien haittavaikutukset. Vanhaa tuotantokapasiteettia poistuu koko ajan. Uuteen kapasiteettiin on kaupallisin perustein mahdoton investoida energiatukien täyttämässä ympäristössä. Nykyisellä menolla koko energiateollisuus on muuttumassa tukien varassa olevaksi toiminnaksi. Valtion varoista tehtävillä miljardiluokan virheinvestoinneilla työttömyys ja pahoinvointi lisääntyvät varmasti.
Onko valtion varoista aurinkokennoille maksettu 25%:n tuki on edistänyt uuden läpimurtotekniikan syntymistä?
Ei ole, on vain tuettu huonon hyötysuhteen tuotantoa. Näin lukitsemme sen uusiutuvan, jonka piti menestyä, epäkypsälle tasolle.
