Suomalaiset ovat jumboina bioenergian käytössä. Miten korjaisit tilanteen?
Toisimmeko Brasiliasta sokeriruokoetanolia vai mitä olisivat suomalaiset keinot?
Kannatan asiaa mutta järki kädessä.
Tässä on paras kehitellä asiaa, kunnes siitä tulee aidosti kannattavaa. Olen ymmärtänyt, että kauran kohdalla tämä voisi jo olla mahdollista. Tosin juuri siihen liittyy paljon kysymyksiä – ja ymmärrän että ajatus ruoan käyttämisestä polttoaineeksi jopa loukkaa.
Tikkuviina on puupohjaista ja se on selvästi CO2-positiivinen bioenergian käyttömuoto edellyttäen, että sen raaka-ainetta (puujalostuksen sivutuotetta) ei jo nyt käytetä energian tuotantoon tai muuhun hyötykäyttöön. Toisin on viljapohjaisen viinan laita tuotettuna meidän tai Ruotsin olosuhteissa.
Ja olisiko etanolin tuonnissa Brasiliasta mitään mieltä?
EU- määrittelee CO2-tasevaikutuksen vain loppukäyttäjän osalta siten, että biokomponenteiksi määriteltyjen komponenttien CO2 -vaikutus on nolla. Silloin ei oteta huomioon maatalouden energiakulutusta. Nolla CO2-vaikutus on kaukana totuudesta.
Olen ajamassa sitä, että koko elinkaari otetaan huomioon kaikille biopolttoaineille ja arvion tekee puolueeton taho.
Mutta itse asiassa: Suomihan ei ole jumbona bioenergian käytössä. Mm. puunjalostus käyttää erittäin tehokkaasti jätteensä
bioenergiantuotantoon. Lisäksi haketta käytetään merkittäviä määriä. On yksi lysti mistä piipusta se CO2 tulee, energiatuotannon piipusta tai auton pakoputkesta. Pitäisi ennemminkin miettiä, missä bioenergia on tuottavinta (ja CO2-tehokkainta) käyttää. Eli Suomessa taitaa tikkuviinan käyttö olla vain fossiilisen CO2- päästön siirtoa "piipusta toiseen".
Nykyiset EU-direktiivit eivät määrää missä ne käytetään, mutta EU antaa suosituksia, mikä yhdessä (oletettavasti) tietoisen CO2-tasemäärittely "unohduksen" kanssa on ohjaamassa toimintaa sivuraiteille. Eli ollaan tekevinään hyvää, mutta todellisuudessa ei tehdäkään mitään ilmaston hyväksi, sekoitetaan vain maailman ravintomarkkinoita. Mutta se sopii maataloudelle, koska se
aiheuttaa hintapaineita ylöspäin.
Voi se olla positiivistakin, jos se poistaa maataloustukien tarpeen. Joka tapauksessa ravintomenojen osuus ihmisen tuloista tulee tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi jo pelkästään
globalisaation seurauksena. EU:n "biotekopyhyys" vain syventää tuota trendiä.
Olen aika skeptinen sen suhteen suostutaanko elinkaarianalyysit tekemään puolueettomasti poliittisessa päätöksenteossa kahdesta syystä:
1. Asia ei ole maatalouden etujen mukainen ja EU-politiikka on pitkälti maatalouspolitiikkaa.
2. Vihreät joutuisivat myöntämään, että kaikki mitä he ovat voimakkaasti ajaneet, ei olekaan totta. Oikaisu paremmin tunnettuun totuuteenhan on osoittautunut heille hyvin vaikeaksi.
3. Lehdistö on lobattu hyvin voimakkaasti vihreiden ja maatalouden ajaman linjan taakse. Mikään muu viesti ei tunnu menevän läpi mediassa. Ei lehdistökään suuntaa helposti muuta. Olemme elävinämme vapaan lehdistön maailmassa, mutta lehdistön näkemykset ovat voimakkaasti rajoittuneet tiettyyn suuntaan.
