Korholalta kysyttyä

Direktiivi tuli - takkatuli meni?

9.3.10 - tip

Pidän takkatulesta kovasti, enkä vähiten tällaisena kylmänä talvena. Paitsi että se lämmittää, se myös rauhoittaa sekä äänellään, tuoksullaan että näkymällään.

Tulessa täytyy olla jotakin syvempää vaikutusta ihmissieluun ehkä periytyen jo esi-isiemme ajoista. Silloinhan tuli merkitsi konkreettisesti lämpöä, turvaa, valoa ja myös ruokaa. Merkitys nykyihmiselle ei liene enää sama, mutta en silti aio luopua takkatulesta.

Pitäkääkin huoli siitä, että Suomen erityisolosuhteet huomioidaaan tässä takka-tai-mikä-lie-direktiivissä! Meilläkin lähin naapuri on noin puolen kilsan päässä ja oma metsätilkku tarjoaa egologista energiaa yllin kyllin. Uudehko tulikivitakka leimuaa iloisesti!

Hehkulamppujen totaalikielto ei kyllä juuri lisännyt uskoa EU:n ympäristötoimien maalaisjärkisyyteen ja toivoa sopii, että tästä säätämyksestä ei tule yhtä onneton floppi!

Korhola vastaa:

Totta näitä me rakastamme - ja vain vähän lohtua tuovat nestetakat, joita direktiivi ei koske.
Omana tavoitteenani pidän sitä, että saamme direktiiviin jouston. Harvaanasutun maaseudun olemassaolevat takat pitäisi vapauttaa muutostöistä. Tiukkojen päästövaatimusten tulisi näissä tapauksissa koskea vain uusia takkoja.