Korholalta kysyttyä

Hintojen nousukierre vai hyödyllinen rahan säästö?

3.7.09 - MK

Onko vaara että energian säästö johtaa energian hinnan nousukierteeseen? Vai onko hintojen nousukierre jopa sen perimmäinen tarkoitus jotta jokainen lopetaisi sähkön käytön ja jotta kukaan ei valmistaisi sähköä? Hieman outoa kun samaan aikaan on monta vuotta puhuttu tietoyhteiskunnasta ja sähköisestä asioinnista ja kaikesta niihin liittyvistä. Nuo eivät voi toimia ilman sähköä. Pyritäänkö tässä siihen maailmanaikaan joka oli ennen sähkön keksimistä? On muistettava fysiikan tekijät eli se että Suomi on maa jossa on kylmää ja pimeää pitkä aika vuodesta. On pakko lämmittää ja valaista rakennuksia. Suomessa on vielä teollisia työpaikkoja ja toivottavasti on tulevaisuusessa. Ei kai niitä haluta ajaa pois?

Päättelin tuon hinnan nousukierteen siitä että jos sähkön hintaa nostetaan poliittisella päätöksellä, niin käyttäjä joutuu maksamaan enemmän. Jos käyttäjä ei halua maksaa enempää, hänen on käytettävä vähemmän sähköä.

Sähköntuottajan kannalta tuo tarkoittaa sitä että jos sähköä ei mene kaupaksi niin paljon kuin ennen, myyntitulot vähenevät. Tämän vuoksi sähköntuottajan on nostettava hintaa lisää jotta saisi saman verran tuloja kuin ennen. Tuo taas saa aikaan sen että sähkönkäyttäjän lasku nousee lisää ja että jos hän ei halua maksaa taas lisää, hänen on vähennettävä sähkön käyttöä taas lisää.

Sähkön kohdalla ei tunnu pätevän kysynnän ja tarjonnan laki eli se että jos kysyntä nousee, hinnat nousevat ja jos kysyntä laskee, niin hinnat laskevat. Taitaa olla päinvastoin, ainakin jos kysyntä laskee.

Pitäisikö ihan tosissaan toivoa että Suomen ilmasto lämpenee sen verran että tarvitaan vähemmän lämmitystä ja valaisua? Turun seutu ja Varsinais-Suomi ovat Suomen "parhaita" alueita säiden suhteen joten Etelä-Ruotsin (Göteborgista etelään), Tanskan, Liettuan ja Pohjois-Saksan (Bremenistä ja Bremerhavenista nykyisen Puolan puolelle Stettiniin) ilmastot olisivat tässä mielessä suotavaa vallita siellä.

Energian säästön pitäisi olla nimenomaan rahan säästöä sille joka säästää. Tällöin säästyneet rahat voi käyttää muuhun.

Korhola vastaa:

Päästökaupan avulla sähkön hintaa on haluttu tarkoituksella hinata ylemmäs, jotta hinnannousu vaikuttaisi kuluttajan käyttäytymiseen. Valitettavaa oli että päästötön sähkö ei käytännössä tule halvemmaksi vaikka hyvässä mallissa hinnannousun pitäisi koskea vain likaisesti tuotettua sähköä - pörssissä päästöoikeuden hinta tuli kaiken päälle tasaisesti.
Seurauksena on vain yleinen kustannusten nousu ja valtava tulonsiirto tuottavalta teollisuudelta pörssisähkön tuottajille. Homma ei siis monellakaan tavoin toimi alkuperäisten ideoiden suuntaan.