Warning: Illegal string offset 'filter' in /var/www/fs1/5/korhola/public_html/wp-includes/taxonomy.php on line 1442

Blogi

25.toukokuu 2019 - 08:56

Maataloudesta

Suomen EU-puheenjohtajuus alkaa haastavissa olosuhteissa. Euroalueen jäsenmailla on velkaa enemmän kuin koskaan ja alueen kyky vastata kriiseihin ja taantumiin on heikentynyt. On tärkeää, että näiden haasteiden keskellä maatalous säilyy kaikkialla Euroopassa elinvoimaisena; se on osa perusturvaa.

Kuluneena vaalikeväänä minua on häirinnyt se valikoiva syyllistäminen, joka ilmastokeskustelussa on kohdistunut maatalouteen ja ruoantuotantoon. Globaalisti sen ympäristöongelmat ovat isot eroosion, torjunta-aineiden ja antibioottien ympäristöön kasaantumisen vuoksi, sekä maaperän köyhdyttämisen ja monimuotoisuuden katoamisen takia. Tuntuu kuitenkin kuin tämä globaali keskustelu siirrettäisiin koskemaan Suomea umpimähkäisesti. Silloin on unohdettu ne saavutukset ja päästövähennykset, joita Suomessa on onnistuneesti tehty, tutkimustietoon pohjautuen.

Suomalainen tuotanto on rakennettu luonnonolot huomioiden ja keskitytty siihen, mikä sopii lyhyeen kasvukauteemme. Eläintemme terveys ja elintarviketurvallisuus ovat maailmanlaajuisesti korkealla tasolla.

Maailman kasvavan väestön ruokkiminen on iso haaste. On tärkeää käsittää, että suurin osa maatalousmaasta on kasvinviljelyyn sopimatonta; eläimiä siiis tarvitaan osana kokonaisuutta, sillä ne voivat jalostaa ravinnoksi sitä mitä ihminen ei voi. Niitä kannattaa kasvattaa nimenomaan siellä, missä vettä riittää ja missä kasvinviljelyn edellytykset ovat rajalliset. Luonto on kokonaisuus, jossa kaikilla on paikkansa. Tärkeää olisi päästä eroon riippuvuudesta fossiilisiin polttoaineisiin ruoantuotannossa. Se on myös mahdollista: maataloudella on merkittävä potentiaali energiantuottajana ja päästöjen vähentäjänä.

Saman kalorimäärän ihminen saisi kyllä vähemmällä maa-alalla, jos käyttäisimme vain kasviksia. Toisaalta samaan ravintoarvoon olisi selvästi vaikeampi päästä – lihan poisjättäminen saattaa olla haitallista ravitsemukselliselta kannalta. Monet kasvit esimerkiksi sisältävät selluloosaa, jota ihminen ei voi käyttää ravintona. Sen sijaan eläimet voivat hajottaa senkin osan ruoansulatuksessaan. Karjankasvatus on toisin sanoen tapa nostaa maatalouden ravitsemuksellista ja taloudellista arvoa.

Eija-Riitta Korhola, filosofian tohtori

Europarlamentaarikko 1999-2014, eurovaaliehdokas

Share Button