Warning: Illegal string offset 'filter' in /var/www/fs1/5/korhola/public_html/wp-includes/taxonomy.php on line 1442

Blogi

12.huhtikuu 2019 - 09:58

Käänteiset ilmastovaalit

Kun puhuttiin, että näistä vaaleista olisi tulossa ilmastovaalit, harva odotti, että ne olisivat sitä käänteisellä tavalla. Nyt kuitenkin näyttää siltä. Torstaina julkaistua Ylen gallupia voi tulkita siinä valossa, että ne puolueet, jotka ovat vetäneet ilmastotiukinta linjaa, ovat kaikki laskussa. Perussuomalaiset saattavat saada ilmastopoliittisesta kritiikistään suorastaan nosteen. Sunnuntaina tiedämme enemmän.

Voi olla, että tiettyjä ulostuloja jo kadutaan, koska ne antoivat tarjottimella persuille aseen. Yhtenä sellaisena pidän WWF:n huonosti perusteltuja kuusi kananmunaa kuukaudessa –ohjeita.

Kannattaa silti pitää pää kylmänä. Nykyisessä keskustelussa on kaksi ongelmallista leiriä. En väitä, että Jussi Halla-aho olisi itse sanonut niin, mutta moneen kertaan on somessa sanottu, ettei Suomen päästöillä ole merkitystä, koska Kiina ja Intia kasvattavat päästöjään joka tapauksessa. Se on virhepäätelmä.

Niillä on merkitystä sen oman osuutemme verran. On selvää, ettei meillä ole varaa vaatia muilta sitä mitä emme vaadi itseltämme. Se saattaa johtaa meitä myös väärään politiikkaan. Suomessa on tehty pitkään työtä ja merkittäviä investointeja päästöjen vähentämiseksi. On tärkeää, että poliittinen signaali sen jatkumiseksi pysyy voimassa. Puhdas tuotanto on ainoa järkevä suunta.

Vihreä leirin ongelma puolestaan on, että he kohtelevat Suomea epäreilusti. Suomi-neitoa selkäänpuukotetaan noissa piireissä ahkerasti. He systemaattisesti kuvaavat Suomen huonompana suoriutujana kuin se todellisuudessa on. Juuri tähän viistouteen useat suomalaiset ovat läpeensä kyllästyneet. Eihän se ole kannustavaa, kun tehdään parhaamme, ja silti haukutaan ja kannellaan EU:lle. Jos lukee esimerkiksi Oras Tynkkysen argumentit aiheesta, niissä on selkeä taustaoletus, että Suomi on maa, joka ei ole alkuunkaan tehnyt omaa osuuttaan. Näinhän ei suinkaan ole. Tynkkynen tuo esiin, että suomalaisten päästöt asukasta kohti ovat selvästi keskiarvoa suuremmat, ja tarkoitushakuisesti hän vertaa meitä maailman köyhimpiin maihin. Sekö se ihanne todella olisi? Olisi aika myöntää sekin, että Kiinan päästöt per capita ovat jo vuosia sitten ohittaneet EU:n keskiarvon. Milloinkaan ei oteta huomioon kylmää ilmanalaamme tai pitkiä välimatkojamme tai sitä, että energiaintensiivinen vientiteollisuutemme on maailman puhtainta tuotatantotonnia kohden. Tämä seikka puolustaa päästöjämme, sillä tuottamamme teräs olisi muualla tuotettuna huomattavasti suurempipäästöistä. Emme tee vain itsellemme vaan vastaamme maailman tarpeisiin puhtaalla teknologialla.

Vihreiden argumentti on, että meillä tuotetaan vääriä tuotteita ja olisi parempi että lopettaisimme tehdasteollisuuden Suomesta. Tämä on aivan järkyttävä ajatus, jos yritämme ratkaista ilmastokysymyksen. Lisäksi se olisi väärin suomalaista osaamista kohtaan. Perussuomalaiset ovat oikeassa siinä, että jokainen tehtaanpiippu Suomessa on ilmastoteko. Lause ei ole kuitenkaan puoluepoliittista yksityisomaisuutta: myös minä kokoomuslainen olen sanonut niin paljon ennen persuja katsottuani vuosikausia läheltä EU:n ilmastopolitiikkaa.

Myös Suomen kehittyvä energiajärjestelmä on huipputasoa monella mittarilla, kuten energiantuotannon puhtaudessa ja monimuotoisuudessa sekä erilaisissa älykkäissä energiaratkaisuissa. Energiantuotannon päästöt (sähkö+kaukolämpö) ovat nyt suunnilleen puolittuneet kymmenessä vuodessa ja tulevat enemmän kuin puolittumaan taas seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja 2030-luvulla painumaan aivan marginaaliin. Nollaan se ei tietysti mene koskaan, koska sellainen olisi aivan järjetön tavoite tai ajatus, sillä viimeiset päästövähennystonnit maksavat valtavasti. Jos nopeutamme sitä kohtuuttuomasti, yhtiöt alkavat kaataa metsää energiaksi, koska vielä ei ole muita käytännön vaihtoehtoja tuottaa lämpöä kuin polttaa jotain.

Usein ihannoitu tuulivoimaan ja aurinkoon investoinut Saksa sen sijaan tuottaa energiansa Suomeen verrattuna noin viisinkertaisin päästöin tuotettua kilowattituntia kohden. Saksan päästöt olivat noin 500 g / kWh vuonna 2017, Suomen noin 100 g / kWh. Kuvissa näkyy lähde. Tämä blogitekstini Miksi uusiutuva energia ei vastaa odotuksiin selittää, miksi on näin, ja miksi mittava tuuleen ja aurinkoon investoiminen ei ole sittenkään laskenut energiantuotannon päästöjä Saksassa.

Vertailut Suomen hiilijalanjäljestä kautta vuosien ovat olleet erittäin politisoituneita. Tätä epäsuhtaa olen kuvannut edellisessä blogikirjoituksessani sekä aiemmassa ilmastoindeksin ruumiinavauksessa. Hyvä esimerkki oudosta vertailusta on, että Suomea on sakotettu ydinvoimakantansa takia, jota on pidetty vääränä politiikkana. Päästöjen kannaltahan tämä on vain hyvä, mutta vertailua tehnyt ympäristöjärjestö päätti rokottaa vääräoppisesta sähköstä.

Siitä tässä usein onkin kyse. Ei tuloksista vaan oikeaoppisuudesta. Ei ihme, että jengi kyllästyy.

Share Button