Warning: Illegal string offset 'filter' in /var/www/fs1/5/korhola/public_html/wp-includes/taxonomy.php on line 1442

Blogi

26.maaliskuu 2019 - 17:27

Väärinkäsitetty liha

Ilmastonmuutos taitaa olla lottovoitto sellaiselle poliitikolle, joka haluaa päästä helpolla vaaleista ja väistellä sisällöllisesti vaikeammat osaamista vaativat kysymykset. Ilmastopuheen keskeiset hokemat on vaivatonta opetella – lapsikin pystyy siihen, kuten on nähty. On näköjään maailman helpointa ryhtyä ilmastopoliitikoksi kahden tunnin pikakurssilla ja ilmoittautua ympäristön puolustajaksi, koska perusfraasit tuntuvat kelpaavan ja menevän läpi myös lehdistössä. Totuus on kuitenkin, että kovaa työtä ei korvaa mikään, kuten keksijä Thomas Edison sanoi: There is no substitute for hard work. Ympäristöasiantuntijaksi ei tulla hetkessä, eikä se varsinkaan ole ilmoitusasia.

Hyvä esimerkki ilmastohömpästä on tapaus liha. Makuasioista ei tietenkään pidä kiistellä, ja ihmiset saavat puolestani syödä mitä tahtovat, mutta ruokasuositusten yhteydessä esitetyt faktat tulisi sentään osua kohdalleen. On jossain määrin hämmentävää, etteivät faktantarkistajat nosta meteliä. Viimeksi tänään on aiheesta uutisoitu: WWF:n suosittelemaan ilmastoystävälliseen ruokavalioon kuuluu korkeintaan lasi maitoa tai muutama siivu juustoa päivässä. Kananmunia saisi syödä korkeintaan kuusi kuukaudessa. Broileria saisi vetää muutaman kerran viikossa ja punaista lihaa kerran viikossa. En puutu nyt dieetin terveellisyyteen vaan annan näkökulman sen ilmastoväitteistä:

Liha on erityisen suosittu ilmastoalarmismin uhri, ja meillä Suomessakin sille on vilauteltu veroa. Eräs perusväite taustalla on, että ruoan tuotanto tuottaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin vaikkapa koko kuljetussektori. Tieto oli pujahtanut jopa YK:n tiedotteisiin vuonna 2006. Tämä tieto on perätön. Silti se on johtanut useisiin vääriin johtopäätöksiin lihan ja ilmastonmuutoksen suhteista. Voi tosiaan olla monta hyvää syytä valita lihan sijasta kasvikset, mutta ilmaston pelastamisesta ei juurikaan ole kyse – ja on syytä muistaa, että lihan poisjättäminen saattaa olla haitallista ravitsemukselliselta kannalta. Myös Worldwatch-instituutti esitti vuonna 2009 jopa niin villin väitteen, että 51% kasvihuonekaasuista tulee karjan kasvatuksesta ja jalostuksesta.

Yhdysvaltain ympäristönvuojeluvirasto EPA:n mukaan vuoden 2016 kasvihuonekaasujen suurimmat osuudet tulivat sähköntuotannosta 28%, liikenteestä 28% ja teollisuudesta 22%, maatalouden ollessa vain 9%. Tämä on huomattavasti uskottavampi luku, ja pitää muistaa että eläintuotanto on tästä alle puolet, USA:n tilastojen mukaan 3,9% . Luku on aika kaukana liikenteen päästöistä tai puolesta tai WWF:n luvusta, vaikka sitä sovellettaisiinkin globaaleihin oloihin.

Miten näin huikea väärinkäsitys syntyi? Vuonna 2006 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkisti tutkimuksen otsikolla Livestock’s Long Shadow, joka sai kansainvälistä huomiota. Tutkimus totesi, että karjankasvatus tuotti huikeat 18 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Virasto veti johtopäätöksen: karjankasvatus teki harmia enemmän kuin koko kuljetussektori yhteensä. Jälkimmäinen väite oli väärä, ja on sen jälkeen korjattu. Ongelmaksi osoittautui, että FAO:n analyytikot olivat käyttäneet kattavaa elinkaarianalyysiä tutkiessaan karjankasvatuksen ilmastovaikutuksia, mutta eivät enää samaa metodia analysoidessaan liikennettä, jolloin vertailu vääristyi. Maatalouden kohdalla otettiin huomioon kaikki maankäytön muutoksista lannoitteisiin ja eläinten ulosteisiin pieruineen päivineen, liikenteen kohdalla vain auton pakoputken päästöt, ei esimerkiksi liikenteen vaatiman infran rakentaminen. FAO korjasi sittemmin väärän väitteensä mutta se jäi johtopäätöksiltään elämään ilmastojargoniin. FAO:n alkuperäinen väite siitä, että karjankasvatus vastaisi päästöjen leijonanosuudesta, oli jo ehtinyt levitä ja nyt sitä jatkaa näköjään WWF ja poliitikot. Olisi faktantarkistuksen paikka. Uusimmassa tutkimuksessaan FAO arvioi karjankasvatuksen osuudeksi 14,5% ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Vastaavaa kokonaisvaltaista arviota ei liikenteestä ole.

Tämä tutkimus, jota olen käyttänyt lähteenä, selostaa virheen syntymistä.

Tuleeko sitten lihansyönnin rajoittamisesta kertaan viikossa merkittävä apu ilmastolle? Sama tutkimus arvioi sen merkityksen oletettua vähäisemmäksi, etenkin kun maatalouden kehittyessä tehokkaammaksi alan energiaintensiivisyys on pienentynyt, kuten FAO:n omat tilastot osoittavat.

Siteeraamani tutkimus esittää, että eläinten poistaminen todella laskisi kasvihuonekaasupäästöjä hieman. Saman kalorimäärän ihminen saisi kyllä vähemmällä maa-alalla, jos käyttäisimme vain kasviksia. Toisaalta samaan ravintoarvoon olisi vaikeampi päästä. Monet kasvit esimerkiksi sisältävät selluloosaa, jota ihminen ei voi käyttää ravintona. Sen sijaan eläimet voivat hajottaa sen ruoansulatuksessaan. Karjankasvatus on toisin sanoen tapa nostaa maatalouden ravitsemuksellista ja taloudellista arvoa.

Maailman väkiluvun arvioidaan saavuttavan 9,8 miljardia vuoteen 2050, ja tämä joukon ruokkiminen on haaste. Koska liha on ravintopitoisempaa kuin kasvisvaihtoehdot, ja koska eläimet voivat syödä sellaista mitä ihminen ei voi, lihantuotannolla on yhä perusteltu paikkansa. On varmaan viisasta vähentää sen osuutta jokapäiväisestä, mutta ilmastoa sen kiellolla tai verotuksella ei pelasteta.

Share Button