Warning: Illegal string offset 'filter' in /var/www/fs1/5/korhola/public_html/wp-includes/taxonomy.php on line 1442

Kolumnit ja artikkelit

29.maaliskuu 2019 - 21:42

Naudanlihan tuotannon päästöjä liioitellaan – Yliö, Maaseudun tulevaisuus

Viime aikoina liha ja karjankasvatus on pantu ilmastonäkökulmasta huonoon valoon, ja vaalikeskustelujen yhteydessä on esitetty jopa lihaveroa. Kuluneella viikolla on viimeksi uutisoitu aiheesta, kun ympäristöjärjestö WWF julkaisi suosituksensa ilmastoystävällisestä ruokavaliosta, joka esimerkiksi rajoittaisi kananmunien määrän vain kuuteen kuukaudessa, ja punaista lihaa nautittavaksi vain kerran viikossa. En puutu nyt dieetin terveellisyyteen vaan annan näkökulman sen taustalla olevista ilmastoväitteistä. Ne kaipaavat kriittistä tarkastelua.

Eräs perusväite taustalla on ollut pitkään, että ruoan tuotanto tuottaisi enemmän kasvihuonekaasuja kuin vaikkapa koko kuljetussektori. Tämä tieto on perätön, mutta silti se on johtanut useisiin vinoutuneisiin politiikkasuosituksiin. Myös WWF väittää nettisivuillaan ruoan vastaavan hiilidioksidipäästöistä saman verran kuin liikenne. Worldwatch-instituutti esitti vuonna 2009 jopa niin villin väitteen, että 51 prosenttia kasvihuonekaasuista tulisi karjan kasvatuksesta ja jalostuksesta.

Miten väärinkäsitys ruoantuotannon rinnastettavuudesta liikenteeseen syntyi? Kotieläintieteen professori Frank M. Mitloehner selostaa The Conversation –lehden artikkelissa (October 25, 2018) sen taustoja. Vuonna 2006 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkisti tutkimuksen otsikolla Livestock’s Long Shadow, joka sai kansainvälistä huomiota. Tutkimus esitti, että karjankasvatus tuotti 18 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. YK-virasto veti johtopäätöksen: karjankasvatus teki harmia enemmän kuin koko kuljetussektori yhteensä. Jälkimmäinen väite oli väärä, ja FAO:n raportin kirjoittaja korjasikin sen myöhemmin. Virhe syntyi, kun FAO:n analyytikot olivat käyttäneet erittäin kattavaa elinkaarianalyysiä tutkiessaan karjankasvatuksen ilmastovaikutuksia, mutta eivät soveltaneet enää samaa metodia liikennettä analysoidessaan, vertailun vääristyessä.

Maatalouden kohdalla otettiin huomioon kaikki päästöt maankäytön muutoksista lannoitteiden valmistukseen, rehun kasvattamiseen ja eläinten röyhtäilyyn ja ulostamiseen, mutta liikenteen kohdalla vain auton pakoputken päästöt, ei esimerkiksi liikenteen vaatiman infran rakentamista ja huoltoa, kuten teitä ja siltoja. FAO korjasi sittemmin väärän rinnastuksensa, mutta se jäi elämään ilmastoaktivistien argumentaatioon. Uusimmassa tutkimuksessaan FAO arvioi karjankasvatuksen osuudeksi 14,5% ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Vastaavaa kokonaisvaltaista arviota liikenteestä ei edelleenkään ole.

Tilanne vaihtelee eri maissa olosuhteiden mukaan. Suomessa alan emeritusprofessori Eero Puolanteen mukaan elintarvikkeet ovat noin 18 prosenttia kasvihuonekaasuista, ja siitä lihan ja maidon osuus on noin puolet. Yhdysvaltain ympäristönvuojeluvirasto EPA:n mukaan vuoden 2016 kasvihuonekaasujen suurimmat osuudet tulivat sähköntuotannosta 28%, liikenteestä 28% ja teollisuudesta 22%, maatalouden ollessa 9%.

Tuleeko sitten lihansyönnin rajoittamisesta merkittävä apu ilmastolle? Mitloehner arvioi sen merkityksen oletettua vähäisemmäksi, etenkin kun maatalouden kehittyessä tehokkaammaksi alan energiaintensiivisyys on pienentynyt, kuten FAO:n omat tilastot osoittavat. Sama kehitys on myös Suomessa, jossa kehitetään koko ajan ilmastoystävällisiä ratkaisuja. Suurin ilmastoetu Suomen naudanlihan tuotannossa on soijaton rehu. Toinen merkittävä tekijä on yhdistelmätuotanto eli se, että lypsylehmien liha syödään. Mitä lyhempi hankintaketju on, sen helpompi vastuullisuutta on arvioida. Kotimainen liha on ympäristön kannalta hyvä valinta.

Siteeraamani Mitloehner toteaa, että eläinten poistaminen todella laskisi kasvihuonekaasupäästöjä hieman. Saman kalorimäärän ihminen saisi kyllä vähemmällä maa-alalla, jos käyttäisimme vain kasviksia. Toisaalta samaan ravintoarvoon olisi selvästi vaikeampi päästä – lihan poisjättäminen saattaa olla haitallista ravitsemukselliselta kannalta. Monet kasvit esimerkiksi sisältävät selluloosaa, jota ihminen ei voi käyttää ravintona. Sen sijaan eläimet voivat hajottaa senkin osan ruoansulatuksessaan. Karjankasvatus on toisin sanoen tapa nostaa maatalouden ravitsemuksellista ja taloudellista arvoa.

Maailman väkiluvun arvioidaan saavuttavan 9,8 miljardia vuoteen 2050, ja tämän joukon ruokkiminen on haaste. Koska liha on ravintopitoisempaa kuin kasvisvaihtoehdot, ja koska eläimet voivat syödä sellaista mitä ihminen ei voi, lihantuotannolla on yhä perusteltu paikkansa.

Kirjoittaja on entinen europarlamentaarikko ja ympäristöpolitiikasta väitellyt filosofian tohtori 

 

Share Button