Olen tavannut monia naisia, jotka tunnustavat että sukankutominen pysähtyy aina siihen kantapäähän. Ei muisteta miten se menikään. Autan sinua siinä.
Järjestän lähiaikoina Helsingissä jossakin sopivassa kahvilassa tilaisuuden, jossa neuvon kädestä pitäen tekemään kantapään. Hanki viisi puikkoa (minä kudon löysästi hyvin ohuilla puikoilla, jolloin käsiin ja hartioihin ei tule jännitystiloja eli käytän numeron 2,5 puikkoa) ja lankakerä (7 veljestä tai Nalle ovat suosikkejani), ala rohkeasti kutomaan ja tuo sukkasi nilkkavaiheessa tapaamiseen kahvilaan. Ilmoitan ajankohdan lähiaikoina, mutta kerron tämän jo nyt että ehdit laittaa sukan alulle. Pysy kuulolla.
Kutominen tai tarkemnmin sanoen neulominen on kiva harrastus. Minulla se ei ole koskaan päätoimista hommaa, sillä en ehdi varsinaisesti kutomaan mutta sukat syntyvät elämän sivutuotteena leffaa katsellessa, kirjaa lukiessa, seminaareissa tai matkustaessa. Vakuutan että se parantaa läsnäoloa ja keskittymistä, eikä vie huomiota itseensä.
Toki miehetkin ovat tervetulleita tekemään sukkaa. Meillä ei syrjitä!