Näitä kirjeitä sataa

Henkilö- ja tunnistamistiedot poistettuna laitanpa tyypillisen esimerkin, jota nyt sataa ovista ja ikkunoista. Ei edes säälitä. Minkäs minä sille voin, että jos olen kirjoittanut ihan ajattelevan ihmisen tekstejä ja blogeja jo viisitoista vuotta, joku löytää minut poliitikkona vasta nyt.

Mutta mitä siitä voi oppia? Kai sen että ulkonäkörasismi on Suomessa ihan pohjatonta. Se sumentaa pään ja ajatukset, se torppaa vastaanottokyvyn. Etenkin kun en ole koskaan antanut haastettalua, jonka aiheena ei olisi ollut työ.

”Dear Eija-Riitta,

Anteeksi tervehdyksen sinuttelu ja ”Dear”-puhuttelu, suomen kielessä ei vain ole yhtä sopivaa puhuttelusanaa. Toimitan nyt heti alkuun alta pois muutkin anteeksipyytelyt: Anteeksi, että olen tutustunut sinuun tähän mennessä vain naistenlehtien otsikkotasolla; olen pitänyt sinua ”vain” (erittäin!) hyvännäköisenä viihdeosaston kansikuvanaisena. Anteeksi, että ajattelin sinun olevan politiikan tuulenhaistelija, joka päästessään ”marginaaliporukan” lähes ainoana edustuskelpoisena ehdokkaana sisään, loikkasi uskottavuussyistä nosteessa olleen kokoomuksen syliin. Anteeksi omasta ja ”puolensuomen” puolesta, ettemme ”löytäneet” sinua ennen vaaleja.

Luin tänään 31.5. Ilta-Sanomien jutun sinusta ja siitä kiinnostuneena suoritin parin tunnin google-tutustumisen sinuun. Kannanottosi erityisesti ympäristö-/energia-asioissa tekivät minuun suuren vaikutuksen: Ajatuksesi ovat kokonaisvaltaisia ja tähtäävät pitkäjänteisesti kestävään kehitykseen, uskallat suhtautua kriittisesti ns trendivihreyteen, luonnehdintasi Suomesta ”energiapolitiikan hosupellenä” on jokseenkin tyhjentävä ja erityisesti osoitat mielestäni asiassa kuin asiassa ns tervettä järjenkäyttöä.  

Esimerkkinä mainitsen turpeen alasajon, joka paitsi nosti kivihiilen asemaa radikaalisti, ajoi myös kotimaisen puun energiakäyttöä merkittävästi alas (esim turpeen seospolttoaineena). ”Energiapolitiikan hosupelleys” on vuosikausia tappanut ja viivästyttänyt valtavasti esim kotimaisen energian hyödyntämiseen tähtääviä investointeja ja innovaatioita. Toivottavasti ei lopullisesti.

Työskentelen kansainvälisen xxxx xxxxx xxxx xxxx vastaavana xxxxxxna Suomessa ja sivutoimisesti olen xxxx xxxxx xxxx xxxxnä . Olen satunnaisesti myös kokoomusta äänestävä xxxxinen  xxxxxsta. Uskaltaisin väittää, että mielipiteesi ympäristä-/energia- ja elinkeinopolitiikasta vastaavat pitkälti äänestäjien käsityksiä täällä ”puolessasuomessa”. Väitän myös, että kirjoituksistasi huokuva ”maltillisen inhimillinen kristillisyys” saisi tukea täällä, aika voimakkaasti ”uskonlahkolaisuuden” repimässä, ilmapiirissä. Toivottavasti pääsisit jonkin portin kautta jatkamaan työtäsi Euroopan parlamentissa. Ellei niin käy, lupaathan kuitenkin jatkaa loistavaa työtäsi päämääriesi ja arvojesi eteen. Ensi vaaleissa hurmaat sitten koko Suomen!

Lopuksi vielä Kiitos siitä pitkäjänteisestä työstä, jota en tiennyt Sinun tekevän.”

Mitä tähän voisi sanoa? Ansaitsette kilpailukykyämme tuhoavat poliitikot ja rikkidirektiivijengin? Ja jokin hyvä voimasana kapteeni Haddockilta? Voi turskan perkeet! Voi Brontosauruksen sivupersoona, voi ektoplasman varjokuva! 

 

 

 

Share Button

11 kommenttia artikkeliin “Näitä kirjeitä sataa

  1. Paluuviite: Francisco
  2. Paluuviite: morris
  3. Paluuviite: orlando
  4. Paluuviite: gabriel
  5. Paluuviite: Matthew
  6. Paluuviite: luther
  7. Paluuviite: matt
  8. Paluuviite: enrique

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *