Warning: Illegal string offset 'filter' in /var/www/fs1/5/korhola/public_html/wp-includes/taxonomy.php on line 1442

Mepin Työ

11.kesäkuu 2014 - 10:33

Komissio vastasi Korholan kysymykseen koskien EU:n välitystä ja vuoropuhelua koskevia periaatteita ja valmiuksia

Kirjallisesti vastattava kysymys E-005205/2014
Komissiolle (Varapuheenjohtajalle / Korkealle edustajalle)
työjärjestyksen 117 artikla
Eija-Riitta Korhola (PPE)

Aihe: VP/HR – EU:n välitystä ja vuoropuhelua koskevat periaatteet ja valmiudet

Neuvosto hyväksyi vuonna 2009 EU:n välitys- ja vuoropuheluvalmiuksien vahvistamista koskevan toimintaperiaatteen, jonka tavoitteena on koordinoidumpi ja keskitetympi toimintatapa ja aktiivisempi kansainvälinen rooli tällä alalla. Toimintaperiaatteen kautta välitys ja vuoropuhelu tunnustetaan virallisesti unionin toimintapoliittisiksi välineiksi. Samalla vasta perustettuun Euroopan ulkosuhdehallintoon (EUH) luotiin konfliktinehkäisyn, rauhanrakentamisen ja välitystoiminnan osasto (CPPM).
Välittäjänä toimiminen edellyttäisi laajempaa tukea kuin tällä hetkellä on saatavilla (Herrberg, 2012, ISIS Europe). Tilannetta on korjattu muun muassa Euroopan unionin erityisedustajille ja EUH:n edustustojen henkilöstölle tarjotulla koulutuksella sekä hankkeilla, jotka on rahoitettu nopean toiminnan järjestelmästä (2001–2006) ja vakautusvälineestä (vuodesta 2007 lähtien). Rauhanrakentamisen alalla toimivien kansalaisjärjestöjen voimakkaan lobbauksen seurauksena parlamentti päätti käynnistää 600 000 euron suuruisen pilottihankkeen CPPM-osaston valmiuksien vahvistamiseksi ja pysyvämmän välitysyksikön perustamiseksi. Vuonna 2010 Suomen ja Ruotsin hallitukset ehdottivat myös Euroopan rauhaninstituutin perustamista.

Samaan aikaan muut alueelliset järjestöt ovat myös perustaneet omia välitysrakenteitaan, ja voidaan väittää, että niillä on paremmat valmiudet hoitaa välitys- ja vuoropuhelutehtäviä kuin EU:lla. Näihin järjestöihin lukeutuvat Afrikan unioni, Arabiliitto, Amerikan valtioiden järjestö (OAS), Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestö (IGAD), Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisö (ECOWAS), Kaakkois-Aasian valtioiden järjestö (ASEAN), Etyj, Karibian yhteisö (CARICOM), kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestö (CSTO), vuorovaikutusta ja luottamusta herättäviä toimia Aasiassa edistävä konferenssi (CICA), Euroopan neuvosto, Nato, Tyynenmeren saarten foorumi (PIF) ja Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestö (OIC).

1. Onko EU:lla tarvittavat valmiudet ja pystyykö se toimimaan riittävän joustavasti lähettääkseen välittäjiä kiireellisten tarpeiden ilmetessä (erityisesti verrattuna edellä mainittuihin muihin alueellisiin järjestöihin)? Miten tämä varmistetaan, ja onko siitä olemassa konkreettista näyttöä?
2. Onko vuoden 2009 välitys- ja vuoropuheluvalmiuksien vahvistamista koskeva toimintaperiaate EUH:n mielestä pantu asianmukaisesti täytäntöön? Jos ei ole, mitkä ovat suurimmat puutteet?
3. Ovatko EUH ja Suomen ja Ruotsin hallitukset edelleen yhteydessä Euroopan rauhaninstituutin perustamisen johdosta? Onko jäsenvaltioiden keskuudessa kiinnostusta tällaisen välineen perustamiseen?
4. Onko suunnitteilla välitystoiminnasta vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan viran perustaminen, kuten Herrberg ehdottaa?

FI
E-005205/2014
Korkean edustajan, varapuheenjohtaja Catherine Ashtonin
komission puolesta antama vastaus
(11.6.2014)

1. Korkea edustaja perusti vuonna 2011 Euroopan ulkosuhdehallintoon (EUH) välitystoiminnan EU-tukiryhmän (MST), jonka yhtenä päätehtävänä on tukea EU:n välittäjien toimintaa. Tukimuotoja on tällä hetkellä kolme: 1) MST:n henkilöstön ja EUH:n muun asiantuntemuksen nopea mobilisointi, 2) palvelusopimus välitystoimintaa harjoittavien kansalaisjärjestön yhteenliittymän kanssa niiden asiantuntemuksen käyttöön saamiseksi lyhytkestoisissa toimeksiannoissa EU:n välitysvalmiuksien tueksi, ja 3) vakautusvälineestä rahoitettava ja MST:n ja Euroopan komission ulkopolitiikan välineiden hallinnon lanseeraama ”European Resources for Mediation Support” –niminen järjestely (ERMES), joka mahdollistaa erimuotoisen välitystuen tarjoamisen kolmansille osapuolille (mm. lyhytkestoinen tekninen apu rauhanprosesseille ja niiden toimijoille, koulutus- ja valmennustuki, tutkimukset välittäjien työn ohjaamiseksi, kolmansien osapuolten välitystoimintaan osallistumiseen liittyvien kokousten edistäminen kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasolla sekä seminaarien ja työpajojen järjestäminen välitystoiminnasta saatujen kokemusten vaihtamiseksi).

2. Välitys- ja vuoropuheluvalmiuksia koskeva EU:n toimintaperiaate vuodelta 2009 on tärkein asiakirja, jonka ohjaamana EU pyrkii tehostamaan välitysvalmiuksiaan ja siihen liittyviä tukitoimintoja. Myös MST:n tehtävät ovat pitkälti linjassa toimintaperiaatteen III osassa esitettyjen toimenpiteiden kanssa.

3. Jäsenvaltioiden edustajien kanssa säännöllisesti järjestettävien tapaamisten ansiosta EUH on saanut ajantasaista tietoa Euroopan rauhaninstituutin perustamista ajavien kahdeksan valtion toiminnasta.

4. Toistaiseksi ei ole suunnitteilla perustaa välitystoimintaan keskittyvän EU:n erityisedustajan toimea. Välitystoiminta kuuluu kuitenkin monen tällä hetkellä erityisedustajana toimivan henkilön toimenkuvaan.

Share Button