Pöllö ja kauppatase

Kuvankaappaus 2014-3-11 kello 16.37.05

 

Suomen kauppatase on valahtanut negatiiviseksi, ja jotakin tulisi tehdä asialle. Olen syystäkin puhunut niistä ongelmista, joita vääränlaiset energiaratkaisut vaihtotaseelle aiheuttavat. Voisimme lyhyessä ajassa korjata tilannetta satsaamalla enemmän kotimaiseen biomassaan, kuten turpeeseen ja metsähakkeeseen. Mutta otan vaihteeksi toisen näkökulman, eiväthän kaikki pääse energiaratkaisuja tekemään. Sen sijaan melkein kaikki voisivat asentaa linnunpöntön. Miten se vaikuttaa kauppataseeseen?

Matkailu, josta ministeri Jan Vapaavuori on pyöräyttänyt käyntiin kärkihankkeen, on yhteiskuntamme parhaita kauppataseen kohentajia. Ulkomaalaiset maksavat Suomessa palveluistaan, joista valtion kassaan kilahtavat arvonlisäveron lisäksi muut  verotulot. Tälle alueelle syntyviä työpaikkoja ei voi ulkoistaa tai viedä Suomesta pois. Luontomatkailu on Suomen vetovoima, onhan Suomi asutun maailman puhtain maa, aivan samalla tavalla kuin teollisuutemme puhtaus edustaa mailman kärkeä.

Luontomatkailulle voi tehdä palveluksen helpottamalla lintujen asuntopulaa. Tehokkainta se on kansallispuistoissa, jotka ovat matkailun vetovoimatekijöitä Saaristomereltä Tunturi-Lappiin. Metsähallituksen rooli luontomatkailurakenteiden kehittämisestä on ollut merkittävä ja tärkeä. Kansallispuistot ovat avoinna aina ja siten mahdollistavat ympärivuotisen matkailun organisoimisen.

Pääkaupunkiseudulla pöllöjen asuntopula on erityisen huutava. Oman panokseni vaihtotasetalkoisiin annoin viime viikonloppuna asentamalla lehtopöllölle sopivan pöntön puuhun. Laajamittaisempaa pönttöilyä on harrastanut paljon Jari Peltomäki, lintumatkailualan pioneeri ja tunnettu valokuvaaja. Peltomäen kautta sain hankittua massiivisen keloasumuksen, joka sai sisustaansa pehmeän sahanpurukasan.

Lintumatkailun potentiaali on suuri. Pelkästään Ison-Britannian kuninkaalliseen lintuyhdistykseen (RSPB ) kuuluu yli miljoona jäsentä. Lintumatkailun suurin ongelma on ollut suuri kausivaihtelu retkien kohdistuessa kevääseen ja syksyyn. Yhdistämällä lintumatkailua ja muuta kansallispuistomatkailua voidaan saavuttaa uusia asiakaskohderyhmiä ja luoda ympärivuotisia työpaikkoja lisää.

Suomessa lintumatkailu muodostuu syys- ja kevätmuuton seurannasta, linturetkistä lajirikkaille alueille sekä lintuharrastuskursseista, joilla opetellaan mm. lintujen tunnistamista. Lintumatkailua on Suomessa kehitetty ammattimaisesti 90-luvun alusta lähtien, ja vuosittain maassamme käykin yli tuhat ulkomaalaista lintumatkailijaa, jotka tuovat yli miljoonan euron matkailutulot. Lintumatkailijat viipyvät Suomessa keskimäärin viikon ja tekevät kiertomatkoja. He käyttävät rahaa noin 175-250 €/päivä. Suomessa on viitisen yritystä, jotka keskittyvät täysin opastettujen lintumatkojen järjestämiseen. Lintumatkailun investointitarpeet ovat suhteelliset pienet.

Suomen taigametsän erikoisuuksia ovat pöllöt sekä muun muassa metso, kuukkeli, pyy, lapintiainen, sinipyrstö ja taviokuurna. Kaakkoisista rehevien lehtimetsien lajeista Suomessa pesivät valkoselkätikka, viitakerttunen, viitasirkkalintu, kirjokerttu ja uutena lajina pikkukultarinta.

Suomessa on runsaiden soiden vuoksi myös Euroopan runsaslukuisin kahlaajalajisto, täällä pesivät jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, mustaviklo, liro sekä rantakurvi. Lapin tuntureilla pesiviä pohjoisia lajeja ovat ainakin lapinsirkku, lapinkirvinen, pulmunen, tunturikihu ja harvinainen tunturihaukka

Lehtopöllön kortteeri tuo toivottavasti alueen jyrsijäkantaan rajun saneerauksen. Kun myyräkanta vähenee, metsänomistajat ilahtuvat. Taimien kasvu helpottuu myyrätuhojen vähentymisestä, puun kasvu on nopeampaa ja laatu parempaa. Myyrätuhot leudon talven jälkeen voivat olla huomattavat. Jokaisen istutusmetsikön äärelle tulisi laittaa useampia pöllönpönttöjä.

Jyrsijöiden väheneminen nostaa myös rakennusten arvoa. Vahingot pienenevät ja eväspaketit säästyvät parempiin suihin.

Nyt jään odottamaan lehtopöllön muuttoilmoitusta ja aloilleen asettumista. Pöllöt ovat erityisen hauskoja seurattavia, vaikkakin hämärämiehinä liikkuvat yöaikaan. Seuraavan pöntön laitan vanhaan kuusimetsikköön, tarkoituksena hurmata helmipöllö yhteisasumiseen kanssani maalla. Helmipöllön puputusta on upea kuunnella  – ystävällinen tervehdys lajitoverille. Ei pöllömpää.

Share Button

4 kommenttia artikkeliin “Pöllö ja kauppatase

  1. Paluuviite: Rafael
  2. Paluuviite: felix
  3. Paluuviite: Darrell
  4. Paluuviite: Michael

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *